KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Näin Suomi trimmattiin paapomaan tyytymättömiä ökyrikkaita

Rahaeliitti on kyllästynyt huono-osaisiin ja pitää köyhyyttä ja työttömyyttä omana syynä.

Rahaeliitti on kyllästynyt huono-osaisiin ja pitää köyhyyttä ja työttömyyttä omana syynä. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

1990-luvun lama oli käännekohta. Tulohuippu erkani sen jälkeen omaan todellisuuteensa ja käänsi selkänsä hyvinvointivaltiolle.

Kai Hirvasnoro
3.9.2019 12.12

Hyvinvointivaltio nähdään ”markkinatalouden pöhöttyneenä ja häiriköivänä kuokkavieraana”, joka aiheuttaa kannustinloukkuja, riippuvuutta, tehottomuutta ja joka on liian kallis.

Väitteen esittivät Kelan tutkijat Tuula Helne ja Markku Laatu elokuussa 2006 ilmestyneessä Vääryyskirjassa. Se oli yksi sen ajan lukemattomista tutkimuksista ja selvityksistä, jotka kertoivat, miksi Suomi muuttui 1990-luvun lopulla ja eriarvoisuus kasvoi.

Nyt ollaan pisteessä, jossa 25 vuotta paapottu rahaeliitti on Hanna Kuuselan ja Anu Kantolan Huipputuloiset-kirjan mukaan perin juurin kyllästynyt rahoittamaan liian kalliina pitämäänsä hyvinvointivaltiota ja halveksii sen häviäjiä.

Miten tähän tultiin?

1990-luvun lama pysäytti hyvinvointivaltion laajenemisen Suomessa. Sen jälkeen eliitti omaksui kansainvälisiä virtauksia reaganismin ja thatcherismin hengessä. Vääryyskirjan mukaan rahamarkkinoiden uudistuksesta, talouspolitiikan suunnanmuutoksesta ja Suomen talouden avautumisesta johtunut lama antoi hyvältä näyttävän syyn kääntää yhteiskunnan ja sosiaalipolitiikan kurssi kohti uusliberalismia ja ryhtyä kutistamaan hyvinvointivaltiota tervehdyttämisen nimissä.

Köyhiä ja työttömiä alettiin vastuuttaa omasta tilanteestaan jo laman aikana, jolloin työttömyysprosentti oli lähes 20.

Pääomaverouudistus muutti tulonjaon

Huipputuloiset kertoo Suomen rikkaimman promillen, noin 5 000 henkilön ajattelusta.

Tulonjakoa on ollut tapana tarkastella tulokymmenyksittäin, mutta professori Matti Tuomala kiinnitti 2000-luvun alussa huomionsa rikkaimpaan prosenttiin, 50 000 henkilön tulokehitykseen laman jälkeen. 2007 ilmestyneessä tutkimuksessa Talouskasvun hedelmät (TSL) tilannetta tarkasteltiin vuosilta 1990–2004. Eniten ansainneen kymmenyksen tulot olivat nousseet 60 prosentilla, mutta 50 000 henkilöstä muodostuvan tulohuipun 172 prosentilla.

Kaikkien suomalaisten tulot olivat nousseet samana aikana 30 prosenttia, alimman tulokymmenyksen 9:llä.

Rahaeliitti pääsi irtautumaan omaan todellisuuteensa veropolitiikassa tapahtuneen muutoksen ansiosta. Avaintekijä oli Esko Ahon hallituksen pääomaverouudistus, jonka jälkeen kaikki kynnelle kykenevät ottivat tulonsa matalammin verotettuina pääomatuloina eivätkä palkkatuloina. Ennen lamaa vuonna 1987 suurituloisimman prosentin tuloista omaisuustuloja oli 11 prosenttia, mutta 2004 peräti 63 prosenttia. Rikkaiden palkkatulojen osuus sen sijaan romahti samaan aikaan 67 prosentista 28:aan.

Rikkaimman promillen tyypillinen veroprosentti on nyt 34, sama kuin 50 000 euron palkkatuloilla.

”Verotus ei ole progressiivista suurimmissa tuloissa, erityisesti ylimmässä tulonsaajapromillessa”, pitkän linjan tuloerotutkijat Merja Riihelä ja Ilpo Suoniemi kirjoittivat keväällä ilmestyneessä Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisussa.

Itsekkyys valtasi alaa

Samalla kun raharikkaat ökyrikastuivat, myös heidän asennemaailmansa muuttui.

Suomen Akatemia toteutti 2001–2003 tutkimusohjelman syrjäytymisestä, eriarvoisuudesta ja etnisistä suhteista Suomessa. Kymmenistä osahankkeista koostunutta ohjelmaa johti professori Vesa Puuronen, joka julkaisi siitä oman yhteenvetonsa Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tienhaarassa vuonna 2004.

Puuronen kirjoitti ideologioiden välisestä kamppailusta.

”Yhteiskunnan eliitti tavoittelee hyvinvointivaltion alasajoa. Hyvinvointivaltio on ollut ja on edelleenkin yhteiskunnan rakenteelliselta tasolta tarkasteltuna tulonjakojärjestelmä, joka ottaa parhaiten ansaitsevilta ja varakkaimmilta ryhmiltä ja antaa huonommin ansaitseville ja köyhemmille ryhmille. Tälle menolle pitäisi nyt saada loppu niiden mielestä, jotka ovat hyvinvointivaltiossa antavana osapuolena.”

Puurosen mukaan osa aiemmin hyvinvointivaltiota tukeneista yhteiskuntaryhmistä oli kääntänyt sille selkänsä. He eivät enää halunneet osallistua heikommista lähtökohdista ponnistavien tukemiseen verojen ja palvelujen kautta. Vallalle päässeen näkemyksen mukaan ne uhkaavat syöstä Suomen kilpailukyvyttömään tilaan, josta hekään eivät selviä hyvinvoivina ja varakkaina.

”Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan kriisin perimmäinen syy ei olekaan rikkaita uhkaava köyhyys vaan heidän kasvanut itsekkyytensä: parhaiten toimeentulevat ihmiset eivät enää halua kantaa muiden taakkaa. Itsekkyyden murtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan kriisin ratkaisun edellytys”, Puuronen kirjoitti.

Kahdenlaisia kannustimia

Eliitti siis katsoi uhrautuneensa jo tarpeeksi. Kansaan ajettiin laman jälkeisinä lihavina vuosina kriisitietoisuutta, jotta hyvinvointivaltion palveluiden leikkaaminen olisi helpompaa.

Uusia iskusanoja olivat kilpailukyky ja kannustaminen. Tulohaitarin alapäässä olevia alettiin kannustaa rankaisemisella, yläpäätä optioilla ja muilla palkan päälle tulevilla palkkioilla.

Työttömiä alettiin aktivoida. Huipennuksensa oppi sai Sipilän hallituksen aktiivimallissa, jonka Rinteen hallitus nyt kumoaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Oppi hyvinvointijärjestelmän passivoimista ihmisistä tuli Suomeen yhdysvaltalaisilta konservatiiviteoreetikoilta 1990-luvulla. Nyt se on siis raharikkaiden arkiajattelua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Petteri Orpo.

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

Pandemian päätyttyä ihmisten toistensa kanssa viettämä aika ei palautunut ennalleen vaan jatkoi laskua.

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

Reilu enemmistö suomalaisita purkaisi pääministeri Petteri Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamia leikkauksia.

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

Nuorisotyöttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle.

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

Uusimmat

Mielenilmaus Tarapoton kaupungissa, San Martínin alueella, keskisessä Amazonin sademetsässä.

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

UN Womenin toimitusjohtaja Sima Bahous vuoden 2025 kestävän kehityksen foorumin sivutapahtumassa, jossa käsiteltiin lainsäädäntöä ja sukupuolten tasa-arvoa.

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

Olivier Nkamhoua keräsi Montenegroa vastaan kymmenen pistettä ja kolme levypalloa.

Suomi puolusti Montenegron kumoon

Useita Venäjää käsitteleviä kirjoja kirjoittaneen professori Mark Galeottin uusin teos on melkoinen järkäle.

Venäjän alueella on sodittu yli tuhat vuotta, mikä vaikuttaa uhattuna olemisen kokemukseen tänäänkin, kirjoittaa Mark Galeotti uudessa suurteoksessaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
03

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Luonnonsuojelu muuttui kulttuuriseksi puhdistukseksi Tansaniassa

30.08.2025

Lääkkeen kitkerä maku haittaa lasten tuberkuloosin hoitoa

30.08.2025

Talibanilla uusi naisiin kohdistuva moraalikampanja Kabulissa

30.08.2025

Susijengi nuiji britit – Markkanen vedossa

29.08.2025

Agentteja, kaksoisagentteja ja salamurhia talvisodan alla Helsingissä Pauli Jokisen jännärissä Punainen leski

29.08.2025

Li Andersson kertaa viime vuosia: ”Mietin usein, mitä Petterille tapahtui”

29.08.2025

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

29.08.2025

Tapaamme yhä vähemmän kasvokkain – yksinolo voi olla mukavaakin, mutta sillä on hintansa

29.08.2025

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

28.08.2025

Kustannukset satoja miljoonia: ”Tämä on nuorisotyöttömyyden hätätila”

28.08.2025

Mikä on Orpon vastuu Purran ja Keskisarjan puheista? ”Rasismi normalisoituu pääministerin siunauksella”

28.08.2025

Ainakin kaksi vasemmistoliiton varapuheenjohtajaa vaihtuu

28.08.2025

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

28.08.2025

Susijengi puristi pakkovoiton Ruotsista

27.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään