Bolivian presidentti Evo Morales ilmoitti sunnuntaina eroavansa tehtävästään. Meksiko ilmoitti tarjoavansa hänelle turvapaikan, jos hän sellaisen haluaa.
Moralesin kannattajien mukaan maassa tapahtui vallankaappaus. Vastustajien mukaan vasemmiston Morales on syyllistynyt vaalivilppiin.
Molemmat lienevät osaltaan oikeassa.
Neljännen presidenttikauden tavoittelu jätti alusta lähtien tahran Moralesin pintaan.
Kyllähän yleensä vallankaappaukseksi nimitetään tilannetta, jossa armeijan komentaja kehottaa presidenttiä eroamaan. Osa poliisivoimista oli jo liittynyt Moralesia vastustaviin mielenosoittajiin.
Mutta on myöskään vaikea uskoa, ettei lokakuun 20. päivän vaaleissa olisi tapahtunut vilppiä.
Bolivian vaalilain mukaan presidentti tulee valituksi ensimmäisellä kierroksella, jos hän joko saa yli 50 prosenttia äänistä tai yli 40 prosenttia ja vähintään 10 prosenttiyksikön eron kakkoseen.
Kun 83 prosenttia äänistä oli laskettu, näyttivät luvut Moralesille 45 prosenttia ja hänen päähaastajalleen Carlos Mesalle 38 prosenttia. Tässä vaiheessa tulosten julkistaminen katkaistiin ilman selityksiä.
Vuorokauden kestäneen tauon jälkeen ilmoitettiin, että lopullisten tulosten mukaan Morales sai 47,08 prosenttia äänistä ja Mesa 36,51 prosenttia. Näin vaadittu 10 prosenttiyksikön ero olisi nipin napin syntynyt ja Morales valittu suoraan ensimmäisellä kierroksella.
Väistämättä mieleen tulevat Meksikon presidentinvaalit vuonna 1988, jolloin alustavat tulokset näyttivät vasemmistolaisen haastajan voittoa, mutta ”puhelinverkon kaatumisen” aiheuttaman katkon jälkeen oikeistolaisen valtapuolueen ehdokas julistettiinkin niukasti voittajaksi,
Kompromissi liian myöhään
Kun Moralesin maanantaina 21. lokakuuta ilmoitettiin voittaneen vaalit, alkoivat Boliviassa laajat protestit. Niissä on kuollut kolme ihmistä ja yli 300 loukkaantunut.
Kuluneen kolmen viikon aikana on useita Moralesin liittolaisia eronnut. Osa heistä on sanonut syyksi pelon perheidensä turvallisuudesta.
Sunnuntaina Amerikan valtioiden järjestö OAS totesi alustavan raporttinsa kertovan, että vaaleissa oli runsaasti epäselvyyksiä eikä se voi vahvistaa Moralesin voittoa.
Tämän jälkeen Morales ilmoitti, että järjestetään uudet vaalit ja edellisiä vaaleja valvonut vaalilautakunta erotetaan. Tämä tuli kuitenkin liian myöhään.
Armeijan komentaja Williams Kaliman kehotti Moralesia eroamaan tilanteen rauhoittamiseksi ja vakauden ylläpitämiseksi.
Pian tämän jälkeen, myöhään sunnuntai-iltana Suomen aikaa, Morales ilmoitti jättävänsä virkansa. Hän sanoi televisiopuheessaan eroavansa maan edun vuoksi. Hän kuitenkin sanoi myös, että ”pimeät voimat ovat tuhonneet demokratian”.
Myöhemmin Morales twiittasi, että hänestä on annettu laiton pidätysmääräys ja hänen asuntoonsa on hyökätty. Bolivian poliisikomentaja sanoi televisiossa, ettei pidätysmääräystä ole.
Meksikon ulkoministeriö ilmoitti illalla, että 20 Moralesin hallinnon jäsentä ja kansanedustajaa on hakeutunut turvaan maan lähetystöön La Pazissa.
Bolivian aika on kuusi tuntia Suomen aikaa jäljessä.
Epävarmuuden aika
Moralesin ero voi merkitä pitkää epävarmuuden aikaa historiansa aikana lukuisista vallankaappauksista kärsineeseen Boliviaan.
Moralesin eron myötä myös varapresidentti Alvaro García Linera ilmoitti eroavansa, samoin senaatin puheenjohtaja Adriana Salvatierra, joka perustuslain mukaan olisi ollut seuraavana järjestyksessä vt. presidentin paikalle.
Carlos Mesa lietsoi lisää kahtiajakautuneisuutta twiitatessaan Moralesin eron jälkeen: ”Tyrannia on päättynyt”. Hän oli aikaisemmin vaatinut, etteivät Morales tai García Linera saisi osallistua mahdollisiin uusintavaaleihin.
Lievensi epätasa-arvoa
Lokakuussa 60 vuotta täyttänyt Evo Morales oli ensimmäinen alkuperäiskansaan kuuluva Bolivian presidentti. Hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2005 (kausi alkoi tammikuussa 2006).
Morales nousi tunnetuksi maatyöläisten liikkeen johtajana. Parlamenttiin hänet valittiin ensimmäisen kerran 1997.
Presidenttinä Morales pystyi vähentämään köyhyyttä erittäin epätasa-arvoisessa Boliviassa, parantamaan alkuperäiskansojen asemaa ja lisäämään lukutaitoa.
Käytännössä Morales noudatti melko pragmaattista sekatalouden politiikkaa. Hän esimerkiksi ei kansallistanut Bolivian kaasuteollisuutta, mutta kiristi sen verotusta. Moralesin valinta käynnisti voimakkaan talouskasvun.
Vuosien varrella kuitenkin monet Moralesin alkuperäisistä kannattajista katsoivat hänen tehneen liikaa kompromisseja. Erityisesti pettyneitä oltiin siihen, ettei hän pystynyt riittävästi suojelemaan sademetsiä ja niiden alkuperäiskansoja.
Moralesin aloitteesta laadittu uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä tammikuussa 2009. Saman vuoden joulukuussa uuden perustuslain mukaan pidetyissä presidentinvaaleissa Morales sai entistä suuremman ääniosuuden, 64 prosenttia.
Kolmannen kerran Morales valittiin vuonna 2014. Tämän mahdollisti tulkinta, jonka mukaan kahden kauden rajoitus ei koske Moralesia, koska ensimmäisen kerran hänet valittiin vanhan perustuslain mukaisesti. Morales sai 61 prosenttia äänistä.
Kausirajoitusten poistaminen
Neljännen presidenttikauden tavoittelu jätti alusta lähtien tahran Moralesin pintaan.
Uudelleenvalinnan mahdollisuutta ryhdyttiin järjestämään jo pian kolmannen kauden alettua. Moralesin puolue MAS ryhtyi ajamaan kansanäänestystä siitä, että Morales ja varapresidentti Linera voisivat olla ehdolla seuraavissakin vaaleissa huolimatta kahden kauden rajoituksesta.
Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2015 kansanäänestyksen järjestämisen. Helmikuussa 2016 pidetyn kansanäänestyksen tulos oli kuitenkin se, että 51,3 prosenttia torjui jatkokauden 48,7 prosentin kannattaessa sitä.
Kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta Bolivian korkein oikeus päätti joulukuussa 2017, että kaikki kausirajoitukset poistetaan kaikista julkisista viroista. Näin avautui Moralesille tie viime lokakuun vaaleihin.
uutiskirje 
