Talouspolitiikan arviointineuvosto antaa keskiviikkona julkaistussa raportissaan tylyn arvion Suomen talouden tilasta ja hallituksen mahdollisuuksista saavuttaa keskeisimmät tavoitteensa. Kasvu hidastuu, työttömyysaste pysyy 6,5 prosentin tasolla ja 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen tuntuu epävarmalta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee raportin kerran vuodessa. Tämä on ensimmäinen nykyisen hallituksen aikana.
Hallitus käsittelee työllisyystoimiaan tänään keskellä päivää pidettävässä iltakoulussa. Työllisyysasteen tulisi hallitusohjelman mukaan nousta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Hallitus on luvannut toteuttaa politiikkatoimenpiteitä, jotka kasvattavat työllisten määrää 60 000 henkilöllä.
Neuvoston mielestä tämän saavuttaminen on mahdollista, mutta työllisyyden lisääminen voi olla vaikeampaa kuin edellisellä hallituskaudella, koska työttömien työntekijöiden joukko on melko heterogeeninen. Tarvitaan siis kohdennettuja toimenpiteitä, mutta hallitusohjelmassa niitä on vain muutamia.
Työllisyystavoitteessa selvennettävää
Arviointineuvosto myös kummastelee hallitusohjelman kirjausta siitä, että elokuuhun 2020 mennessä hallituksen tiedossa pitää olla työllisyyttä 30 000 ihmisellä lisäävät toimenpiteet tai muussa tapauksessa aikaisemmin menolisäykset ”arvioidaan”. Neuvosto kysyy, mitä työllisyystavoitteen toiselle puoliskolle tapahtuu. Milloin hallitus arvioi sitä, miten loput 30 000 työpaikkaa on onnistuttu luomaan?
”Sitoutuuko hallitus arvioimaan lainauksessa mainittuja menolisäyksiä, jos tälle työllistymistavoitteen toiselle puolikkaalle ei löydetä toimenpiteitä? Hallituksen tulisi selventää asemaansa työllistymistavoitteiden saavuttamisessa parantaakseen toimintansa läpinäkyvyyttä ja vähentääkseen siihen liittyvää epävarmuutta”, raportissa todetaan.
Velan ennustetaan nykyisen hallituskauden aikana ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin rajan. Arviointineuvosto kehottaa tekemään kunnollisen keskipitkän aikavälin suunnitelman julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Nykyinen tasapainotavoite hallituskauden lopussa on sen mielestä kiitettävä, mutta sen saavuttaminen sangen epävarmaa.
Investoinnit juokseviin menoihin?
Myös hallituksen ”tulevaisuusinvestoinnit” saavat neuvostolta kyytiä. Paketissa on useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.
Tulevaisuusinvestointien rahoittamista rahoitusvarallisuuden myynnillä arviointineuvosto pitää kyseenalaisena.
”Valtion rahoitusvarallisuuden hallinnan tulisi perustua strategisiin päätöksiin, ei julkisten menojen rahoitustarpeisiin”, se näpäyttää.
uutiskirje 