Jyväskylän aikeet selvittää vesihuollon osittaista yksityistämistä johtivat huikeaan kansalaistoimintaan. Viesti oli selvä – kansalliset vesivaramme eivät ole olemassa yksityisten yritysten voitontavoittelua varten, vaan puhdas ja turvallinen juomavetemme on pidettävä tiukasti julkisessa omistuksessa.
Paineen alla Jyväskylä päättikin kuopata suunnitelmansa, hyvä niin. Mutta lainsäädäntömme kaipaa päivitystä, sillä tällä hetkellä se ei aseta rajoituksia yksityisomistukselle vesihuollossa. Tähän on saatava muutos, ja sen mahdollistaa osaltaan eduskuntaan etenevä, valtavan suosion kerännyt kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi.
Pienellä viiveellä kansalaisten huoli herätti myös keskustalaisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Hän lupasi viime viikolla, että vesihuollon yksityisomistusta koskevaa sääntelyä selvitetään osana ministeriössä valmisteltavaa kansallista vesihuoltouudistusta.
Maailmalta löytyy paljon kokemusta siitä, mihin yksityinen vesibisnes johtaa. Omistajat pumppaavat voitot itselleen nostamalla kuluttajahintoja ja laiminlyömällä infran. Iso-Britannia on tästä kuuluisa ja varoittava esimerkki. HS:n jutun mukaan esimerkiksi Lontoossa jopa 40 prosenttia vedestä voi valua hukkaan (1.). Tällaista välinpitämättömyyttä ei kaivata Suomeen.
Työryhmä ja asian selvittäminen on toki tyhjää parempi, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Asia on ajankohtainen muissakin kunnissa, ja valtion puolelta tarvitaan nyt reipasta vastuunottoa. Lainsäädännön muuttaminen on välttämätöntä.
Vesi on meille jokaiselle kuuluva välttämätön elämän edellytys. Se ei ole kauppatavaraa, jolla kääriä maksimaaliset voitot. Vain rajoittamalla vesihuollon yksityisomistusta lainsäädännöllä huolehdimme siitä, että vesi kuuluu jatkossakin kaikille.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.
uutiskirje 
