Uruguayssa rakenteilla oleva UPM:n uusi sellutehdas jakaa mielipiteitä. Uudet investoinnit ja työpaikat ovat monien mielestä tervetulleita, mutta samaan aikaan toiset puhuvat kolonialismista ja pelkäävät, että maaseutu muuttuu eukalyptusplantaasien monokulttuuriksi.
Tehdashankkeen vastustajat saivat viime kuussa lisää virtaa, kun paikallisessa mediassa siteerattiin UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin vuoden takaista haastattelua Maaseudun Tulevaisuudessa.
Espanjankielisen käännöksen mukaan Wahlroos oli väittänyt, että uruguaylaiset rakastavat selluteollisuutta, sillä sellun raaka-aineeksi istutetut eukalyptusplantaasit olivat lisänneet maan biologista monimuotoisuutta.
”Uruguayn ruohoaroilla ei ole paljon eläimiä, mutta nyt paikalliset asukkaat voivat metsästää villisikoja”, Wahlroosin kerrottiin sanoneen.
Puuplantaaseilla viihtyvät villisiat ovat todellisuudessa valtava riesa Uruguayn maaseudulla. Laumoissa liikkuvat villisiat saalistavat lampaita ja tuhoavat viljelyksiä. Tuhansien hehtaarien suuruisilla puuplantaaseilla ei olekaan sitten juuri muita eläimiä, eikä edes aluskasvillisuutta.
Ennen kuin alueelle istutettiin puuplantaaseja, ruohoarolla kasvoi tuhansia eri kasveja ja siellä eli satoja lintulajeja, matelijoita ja nisäkkäitä.
Australiasta tuotu eukalyptus kasvaa hakkuumittaansa jo seitsemässä vuodessa, mutta imee samalla suuria määriä vettä syvältä maaperästä. Plantaasien lähellä ihmiset valittavat kaivojen tyhjentymisestä ja tuholaismyrkkyjen pilaamista vesistöistä.
Maan hinta on myös kymmenkertaistunut vuodesta 2000. Puuplantaasien laajentumisen myötä maaseutu on monin paikoin autioitunut. Plantaasit tarjoavat hyvin vähän työpaikkoja verrattuna perinteiseen maatalouteen.
UPM ja Stora Enso ovat tätä nykyä Uruguayn suurimpia maanomistajia – ja Suomesta on tullut maan tärkein ulkomainen investoija.
UPM:llä on Uruguayssa ennestään Fray Bentosin sellutehdas, jonka rakentaminen herätti aikoinaan suurta vastustusta naapurimaassa Argentiinassa. Argentiinalaiset pelkäsivät, että maiden välissä virtaava Uruguayjoki saastuisi tehtaan päästöistä.
Stora Ensolla on Uruguayn rannikolla toinen sellutehdas, jonka se omistaa yhdessä chileläisen selluyhtiön Araucon kanssa.
UPM:n uutta sellutehdasta rakennetaan parhaillaan maan keskiosiin Paso de los Torosin pikkukaupungin liepeille, ja siitä on tarkoitus tulla maailman toiseksi suurin sellutehdas. Kun uusi tehdas aloittaa toimintansa vuonna 2022, UPM:n sellusta suurin osa tuotetaan Uruguayssa. Samalla sellusta tulee Uruguayn tärkein vientituote.
UPM rakentaa uuden tehtaan Uruguayhin erityisesti halvan raaka-aineen vuoksi. Puunhankinta on siellä paljon edullisempaa kuin Suomessa.
Lisäksi Uruguayn aiempi vasemmistohallitus oli niin innostunut tehdashankkeesta, että se lupasi rakentaa valtion rahoilla uuden rautatien sellukuljetuksia varten.
Sellu kuljetetaan rautatietä pitkin maan pääkaupungin Montevideon satamaan ja sieltä valtamerilaivoilla Kiinaan vessapaperin ja pahvipakkausten raaka-aineeksi.
Uusi sellutehdas on herättänyt Uruguayssa myös kiivasta vastustusta. Tuhannet ihmiset ovat allekirjoittaneet vetoomuksia tehdashanketta vastaan, ja mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla maata.
Päällimmäisenä syynä vastustukseen ovat puuplantaasien vaikutukset Uruguayn luontoon sekä UPM:n ja Uruguayn hallituksen välinen salassa valmisteltu investointisopimus. Sopimuksen mukaan UPM:n investoinnin ehtona oli, että Uruguayn valtio rakentaa maanteitä, rautatien sekä uuden syväsataman pelkästään UPM:n käyttöön.
Paikallisen ympäristöjärjestön laskelmien mukaan valtion maksettavaksi tulevien hankkeiden hinta saattaa kohota neljään miljardiin dollariin. Hankkeen suunnitteluvaiheessa presidentti Tabaré Vázquez puhui yhden miljardin dollarin kustannuksista.
UPM:n tehdas rakennetaan verovapaalle alueelle. Uruguayn valtio saa kuitenkin verotuloja työntekijöiden ja alihankkijoiden palkoista, UPM:n mukaan 170 miljoonaa dollaria vuodessa. Tehtaan rakentaminen tuo 6 000 työpaikkaa. Valmiilla tehtaalla tulee työskentelemään noin 500 ihmistä.
lehti 