Suomi ja koko maailma on täysin uudenlaisessa tilanteessa. Koronavirus on sulkenut maiden väliset rajat, kaupat, baarit ja koulut. Me olemme ottaneet fyysistä etäisyyttä toisiimme, sulkeutuneet koteihimme, keskeyttäneet harrastuksemme sekä työpaikalla käymisen, mikäli se on ollut suinkin mahdollista.
Samalla kun kansalaiset tekevät tiivistä yhteistyötä esiin nousee myös yhteiskunnallinen tasa-arvo. Koronaviruksen leviämisen ehkäisy on uudella tavalla tehnyt näkyväksi yhteiskunnallisen epätasa-arvon. Sosiaalisessa mediassa ihmiset jakavat keskenään meemejä ja tarinoitaan etätyöstä kotitoimistoissaan. Näitä eivät kuitenkaan voi jakaa kaikki ne duunarit, jotka aamulla menevät töihin samalla tavalla kuin aikana ennen koronaa. Kaupan kassat, siivoojat, linja-autojen kuljettajat, lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat sekä varhaiskasvatuksen opettajat tekevät työtä, jota ilman yhteiskunta ei pyöri. Suurimmalla osalla heistä ei ole mahdollisuutta jäädä omaan kotiinsa suojelemaan itsensä ja muita, koska ilman heidän työpanostaan yhteiskunta pysähtyy.
He ovat myös samojen alan ammattilaisia, joilla ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin pitämään huolta lapsistaan, jotka ovat etäopetuksessa. Sitä mahdollisuutta ei ole myöskään esimerkiksi monella yksinhuoltajalla, jonka lapsi on ensimmäisellä luokalla.
Kotiin kuitenkin joutuvat jäämään esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskennelleet työntekijät, jotka eivät edes saa lomautuslappua käteensä, vaan joiden työtunnit loppuvat kuin seinään, kun kahvilat, baarit ja ravintolat sulkevat ovensa.
Julkisessa keskustelussa on painotettu yrittäjien ja yritysten pelastamista. Siihen on kaikki syy, sillä firmat ovat ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa ja konkursseja pitää kaikin keinoin välttää. Mutta hallitus on myös luvannut pelastaa ihmiset. Ja ihmisten pelastaminen edellyttää sen ymmärtämistä, miten eri tavalla tämä kriisi kohtelee eri ihmisiä. Suositukset ja ohjeistukset etätyöstä eivät vaikuta heihin, joiden kohdalla se ei ole mahdollista, tai joiden työnantaja ei etätyötä hyväksy. Siksi tarvitaan myös ohjeistuksia ja suosituksia työnantajille siitä, miten kaupan kassaa tai lastenhoitajaa voi suojata tartunnalta. Perheet tarvitsevat suositusten lisäksi myös taloudellista tukea, jos heidän pitää jäädä useiksi viikoiksi kotiin lastensa kanssa.
Hallitus on saanut paljon kiitosta jämäkästä ja selväsanaisesta tavasta hoitaa kriisiä. Vasemmistoliitolla on tämän lisäksi tärkeä oma rooli siinä, että huolehdimme ihmisten toimeentulosta ja sosiaalisesti oikeudenmukaisista ratkaisuista. Yhtälailla meillä on tärkeä tehtävä nostaa esille, että kaikki ihmiset eivät elää keskiluokkaista elämää, jossa noin vaan voidaan jättäytyä kotiin palkalliseen etätyöhön ja samalla hoitaa pieniä lapsia.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri.
uutiskirje 