Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pyrkii jarruttamaan koronaepidemiaa kovin keinoin.
Koskaan sodan jälkeen Suomessa ei ole ollut näin kovia ihmisten yksityisyyteen ja talouselämään puuttuvaa sääntelyä, joka vaikuttaa myös työpaikkoihin. Päätökset on tehty eduskunnassa, hallituksen esityksestä.
Talous on väistänyt, jotta jokaiselle voidaan turvata hoitopaikka tarvittaessa. Rokotteen puuttuessa muuta keinoa ei ole kuin lähikontaktien välttäminen.
Palvelualojen PAMissa työttömyyskorvauksen hakijoita tulee valtavasti, puhutaan viisinumeroisesta luvusta.
Kuluttamisen varassa vahvasti pyörivä kansantalous on lujilla, kun ravintolat ja muut palvelut toimivat minimiliekillä.
Koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi yli 300 000 työntekijää on tällä hetkellä yt-neuvotteluiden piirissä. Asiasta kertoi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) verkkosivuillaan tiistaina.
Luku ei kerro koko totuutta, koska alle 20 hengen yrityksissä ei tarvitse käydä yt-neuvotteluja. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään lähes 3 300:ssa yrityksessä.
Koronaviruksen aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi yli 15 000 työntekijää on jo lomautettu, ja uusia työttömiä on 5 000.
”Puhutaan vakavasta kriisistä”
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà vertaa lomautettujen määrää työttömiin, sillä lomautetut ovat tilapäisesti työttömiä.
Hän muistuttaa, että TEM:n mukaan mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuussa noin 250 000.
– Karkeasti voidaan sanoa työttömyyden tuplaantuneen hyvin lyhyen ajan sisällä.
Koronan aiheuttamia talous- ja työllisyysongelmia on verrattu 1990-luvun alun lamaan sekä vuoden 2008 finanssikriisiin.
Lainà huomauttaa työttömyysasteen olleen ennen koronakriisiä suunnilleen samalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.
– Jos alkaneiden yt-neuvottelujen seurauksena työntekijät päätyvät työttömiksi, työttömyysaste kohoaa reilusti yli kymmenen prosentin. Siinä mielessä puhutaan hyvin vakavasta kriisistä, mutta toivottavasti se jää hyvin lyhytaikaiseksi.
1990-lamassa työttömyysaste lähenteli jo 20 prosenttia ja pysytteli yli kymmenessä prosentissa vuosituhannen loppuun saakka.
– Toivottavasti tällä kertaa ei päädytä niin korkeisiin lukemiin, sanoo Lainà.
STTK on esittänyt työajan tilapäistä lyhentämistä vaihtoehtona lomautuksille ja irtisanomisille, jotta työttömyys ei pääsisi kohoamaan niin paljoa.
– Toivoa sopii, että tällä kertaa lomautukset eivät johda irtisanomisiin, vaan työntekijät pääsevät palaamaan pikaisesti takaisin työpaikkoihinsa kunhan koronaepidemian terveydellinen uhka on torjuttu, sanoo Lainá viitaten 90-luvun laman katastrofaalisiin seurauksiin.
Työmarkkinoiden
paketille laaja tuki
SAK:n työehtoasiantuntijan Ismo Kokon mukaan yksityinen palveluala kärsii eniten ja ensimmäisenä koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä.
– Mutta tilanne näyttää heikkenevän nopeasti myös muilla aloilla, kirjoittaa Kokko blogissaan.
Työmarkkinajärjestöt löysivät yhteisymmärryksen vauhdilla koronavirusepidemian seurausten minimoimiseksi yrityksille. Työllisyystilanteen arvioitiin heikkenevän nopeasti koronaviruksen ja siitä johtuvien poikkeusten johdosta.
Sipilän hallituksen aikaiset ristiriidat oli kerralla pyyhkäisty pois pöydältä. Myöskään osittain vielä päällä olevat työmarkkinaneuvottelut eivät olleet este viedä pikavauhtia yhteistä pakettia hallitukselle.
SAK:n kyselyn mukaan luottamusmiehistä jopa 86 prosenttia piti työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa työmarkkinoiden kriisipakettia tarpeellisena ja hyväksyttävänä.
Tällä viikolla eduskunta hyväksyi määräaikaiset, kesäkuun loppuun saakka voimassa olevat lait. Muun muassa työntekijän lomautusta edeltävä lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä viiteen. Lomautusta koskevat yt-neuvottelut lyhenevät myös viiteen päivään ja lomautettujen työntekijöiden karenssi poistuu.
Ismo Kokko kertoi Kansan Uutisille ratkaisevaa olevan lomautusten vaikutusten pehmentäminen.
– Siksi tehtiin keskusjärjestöpaketti, jossa oli muun muassa lomautusten nopeuttaminen ja vastaavasti se, että ihmiset pääsevät työttömyysturvalle heti.
Myös SAK:n viikoittain tekemä kysely kertoo yksityisten palvelualojen kriisin syvyydestä. Luottamusmiehistä 53 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on käynnistetty lomautuksia koskeva yt-menettely tai sovittu sen käynnistämisestä.
Tällä viikolla tiistaina julkaistu kauppakamarin selvitys kertoo, että kaksi kolmasosaa yrityksistä aikoo lomauttaa tai irtisanoa työntekijöitään. Kyselyyn vastasi lähes 3 400 yritystä.
Lomautusuhka on kasvanut ja yritysten tilannekuva on heikentynyt nopeasti kahden viime viikon aikana. Kaksi kolmasosaa yrityksistä on jo käyttänyt tai aikoo käyttää hallituksen tarjoamia joustoja. Eli niitä keinoja, joilla lomautusten tekemistä on helpotettu ja yrityksille annettu tukea.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tunnustaa, että keskusjärjestöjen hallitukselle esittämä paketti ”on siis kiistatta epätasapainoinen yritysten eduksi”. Tällä kertaa palkansaajien etu tulkittiin samaksi kuin yritysten etu.
Sitä pidettiin palkansaajille monella tapaa raskaana kokonaisuutena, mutta koronavirusepidemian oloissa tarpeellisena keinona lievittää yritysten ahdinkoa.
PAMissa ennakoitiin
tulevia sulkuja
SAK-laisen Palvelualojen ammattiliiton (PAM) järjestöjohtaja Risto Kalliorinne kuvailee liittonsa tilannetta aivan poikkeukselliseksi. Ravintoloiden sulkeminen koronavirusepidemian johdosta aiheuttaa ennennäkemättömän määrän lomautuksia palvelualoilla.
PAMissa varauduttiin ravintola-alan työnantajien vaikeuksiin sopimalla työnantajien kanssa poikkeuksellisista menettelyistä.
– Me näimme, että tämä on niin totaalinen tilanne, että päätökset ovat perusteltuja työntekijöiden kannalta.
Lomautusneuvottelujen aikaa lyhennettiin ja lomautus voi alkaa normaalia nopeammin.
– Työntekijät ymmärtävät, että jos asiakkaita ei ole, ei tule tulojakaan, toteaa Kalliorinne.
Työttömyyskorvauksen hakijoita tulee valtavasti, puhutaan viisinumeroisesta luvusta.
– Taloudellisesti olemme varautuneet ja kestämme. Suuri huoli on, miten hakemusten suma puretaan. Hakemukset käsitellään yksitellen, ja tähän tarvitaan työntekijöitä, kertoo Kalliorinne.
Kuntatyöntekijät elävät
kovan paineen alla
Kuntatyöntekijät odottavat hallitukselta tukitoimia kunnille ensi viikon kehysriihestä, jotta kuntien suurlomautuksilta vältytään.
Paljon huolta ja harmaita hiuksia aiheuttavat valmiuslakiin liittyvät työlainsäädännön väljennykset ja olemassa oleva lomautusuhka.
– En olisi uskonut, että vuonna 2020 tulee taas tilanne, jossa massoittain väkeä lomautetaan kunnissa. Olin itse kentällä pääluottamusmiehenä 90-luvun laman aikaan, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
Kuntatyöpaikoilla käydään yt-neuvotteluja noin 50 kunnassa. Kuntatyönantaja arvioi, että yli 60 prosentissa kunnista tulee lomautuksia. Lomautukset voisivat koskea 23 000 tai jopa 40 000 työntekijää.
– Lomautukset ovat usein viimesijainen keino välttää irtisanomisiin päätyminen, lomautuksista on aina välttämätöntä käydä neuvottelut, sanoo Asara-Laaksonen.
Hän muistuttaa, että irtisanomisista tulee kaikin keinoin pidättäytyä, koska alalla eläköityminen on suurta ja henkilökunnan saatavuudesta on pulaa nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.
lehti 