Koronakriisin hoitaminen on hallitukselle siinä mielessä helppoa, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä mitä nyt on tehtävä. On estettävä turhat konkurssit ja työpaikkojen menetykset, hinnalla millä hyvänsä.
Mikään muu ei sitten olekaan helppoa. Suomen varautuminen kriisiin ei ollutkaan niin erinomaista kuin oli luultu ja ministerit teettävät selvityksiä kömmähdyksistä omilla toimialueillaan.
Suojavarusteiden keskitetty hankkiminen ei kuulunut kenenkään vastuulle. Asialle laitettiin Huoltovarmuuskeskus tunnetuin seurauksin. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) teettämä pikaselvitys julkistettiin heti pääsiäisen jälkeen.
Euroopassa keskustelu käy kuumana siitä, miten poikkeuksellisen kriisin hyvinvointitappiot voitaisiin minimoida.
Sosiaali- ja terveysministeriössä tieto ei kulkenut siitä, että Suomi ei ainoana EU-maana ole mukana suojavarusteiden yhteishankinnassa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) laittoi alkuviikolla tekeille selvityksen asiasta.
Tietokatkos on kiusallinen, mutta sen käytännön merkitys vähäinen. EU:n kautta varusteita ei ole tulossa vielä viikkoihin, Pekonen on sanonut. Hallituksen lisäbudjetissa hankintaan omin toimin on varattu 600 miljoonaa euroa.
Yrityksiä yritetään pitää pinnalla Business Finlandin ja Ely-keskusten jakamilla rahoilla. Kiireessä niitä päätyi konsulteille ja ohjelmistotaloille, jotka eivät ole koronakriisistä eniten kärsiviä.
Jälleen ilmeni, että Suomessa ei ole varsinaista tahoa kriisirahan jakamiseen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi teettävänsä selvityksen. Haatainen puolestaan lupasi kriisirahaa ravintoloille nopeasti.
”Menolisäyksiin ei vuosiin varaa”
Kun käytännön asioista on joskus selvitty, alkaa kiistely siitä, miten kriisissä otetut elvytysmiljardit rahoitetaan. Asemiin on ajettu jo muutama viikko. Keskusta puhuu velkojen maksusta ja ”tulevista sukupolvista” tavalla, joka tähän asti on aina tarkoittanut leikkauksia.
Tiistaina keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni sanoi lisäksi, että hallituksen pitää miettiä, ”pitääkö osa sovituista tärkeistä uudistuksista siirtää tulevaisuuteen odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia”.
Oppositio on jo ennen kriisiä vaatinut hallitusta peruuttamaan oppivelvollisuusiän nostamisen ja maksuttoman toisen asteen toteuttamisen. Keskusta näyttää kallistuvan samalle linjalle, sillä puolueen varapuheenjohtajan Petri Honkosen mukaan ”on selvää, että uusiin menonlisäyksiin ei ole vuosiin mahdollisuutta”.
Keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta vasemmistoliiton ja SDP:n edustajat taas pitivät oppivelvollisuuden laajentamista entistäkin tärkeämpänä tulevaisuusinvestointina.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi olevansa pettynyt siihen, että pysyvien menolisäysten perumisessa monet edustajat nostavat ensimmäisenä esiin koulutukseen tehtävät historialliset panostukset.
– Minkälainen viesti tämä on suomalaisille nuorille, lapsille ja opettajille sen jälkeen, kun tämä kevät on mullistanut heidänkin arkensa?
Ei makseta, vaan mitätöidään
Mihinkään ei ole varaa, on myös elinkeinoministeri Mika Lintilän näkemys. Keskustan laskuopilla uudistuksiin olisi seuraavan kerran varaa noin vuonna 2040 – tämä tietysti sillä edellytyksellä, että seuraavan 20 vuoden aikana ei tule uusia kriisejä.
Muut puhuvat samaan aikaan koronavelkojen mitätöimisestä tavalla tai toisella. Lintilän ja Kulmunin asettama selvitysmies Vesa Vihriälä on esittänyt, että koronakriisin jälkeen osa kaikkien euroalueen jäsenmaiden veloista muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Velkoja ei siis koskaan tarvitsisi maksaa takaisin, eikä niistä maksettaisi myöskään korkoa. Käytännössä velat mitätöitäisiin.
Samanlaisia ajatuksia on ollut SAK:n ekonomistilla Anni Marttisella ja STTK:n pääekonomistilla Patrizio Lainàlla.
Euroopassa keskustelu käy kuumana siitä, miten poikkeuksellisen kriisin hyvinvointitappiot voitaisiin minimoida. Suomessa pelättävissä on elokuun budjettiriihessä perinteinen leikkaajat vastaan elvyttäjät -mittelö, mikäli keskustapoliitikot jumiutuvat lyhytnäköiseen umpioonsa.
Nimittäin mahdolliset leikkaukset olisivat leikkauksia tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Se tiedetään aivan varmasti edellisten leikkauskierrosten perinnöstä.
lehti 