Vaikka koronavirusrokotteesta ei ole vielä tietoakaan, keskustelu sen jakamisesta ja kustannuksista käy jo kiivaana. EU vaati torstaina, että rokotetta tulee tarjota kaikille tasapuolisesti.
– Rokotteen covid-19-tautia vastaan tulisi edistää maailmanlaajuista yhteistä hyvää, ja sen jakelun tulisi olla oikeudenmukaista ja maailmanlaajuista, sanoi Euroopan komission edustaja Stefan de Keersmaecker.
Rokotekeskustelu ryöpsähti ilmoille Ranskassa, missä maan hallitus älähti ranskalaiselle lääkejätille Sanofille sen jälkeen kun yrityksen johtaja Paul Hudson sanoi viime viikolla Bloombergin haastattelussa, että mahdollista rokotetta tarjotaan ensin Yhdysvalloille, koska se laajensi yhteistyötään yrityksen kanssa aikaisemmin tänä vuonna.
Rokotteen valmistumiseen kuluu vielä aikaa.
– Niin se menee, koska he panostivat siihen, että suojaavat väestönsä ja saavat talouden taas pyörimään, Hudson sanoi.
Sanofi kehittelee rokotetta yhdessä brittiläisen GlaxoSmithKline-yhtiön kanssa. Sanofi on kuitenkin saanut vuosien mittaan kymmeniä miljoonia euroja tutkimusrahaa Ranskan valtiolta. Apulaisvaltiovarainministeri Agnes Pannier-Runacherin mukaan Ranska ei voi hyväksyä Sanofin kantaa amerikkalaisten etulyöntiasemasta.
Entiset ja nykyiset maailman johtajat vetosivat torstaina YK:n alaiseen Maailman terveysjärjestöön (WHO), jotta mahdollinen tuleva koronavirusrokote ja koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin kehitettävät lääkkeet pysyisivät kaikkien saatavilla.
– Kenenkään ei pitäisi joutua rokotejonon hännille vain sen vuoksi, missä asuu tai kuinka paljon ansaitsee, perusteli vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluva Etelä-Afrikan presidentti ja Afrikan unionin tämänhetkinen puheenjohtaja Cyril Ramaphosa.
Vetoomuksen on allekirjoittanut yhteensä 140 merkkihenkilöä.
”Aikaisintaan vuoden päästä”
Koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-tautia vastaan kehitettävä rokote voi valmistua aikaisintaan vuoden kuluttua, kertoo EU:n lääkevirasto.
– On olemassa mahdollisuus, että jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, osa rokotteista voisi olla valmiita hyväksyttäviksi vuoden päästä, sanoi viraston terveysuhkia ja rokotteita koskevan osaston johtajan Marco Cavaleri.
– Minun on kuitenkin korostettava, että näin käy vain parhaassa mahdollisessa tapauksessa. Tiedämme, että kaikki rokotteet eivät koskaan päädy hyväksyntään asti ja viivästyksiä voi tulla, Cavaleri jatkoi.
Lääkeviraston mukaan YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n taannoinen ennuste siitä, että virus voi jäädä riesaksi, johon ei löydy rokotetta, on turhan pessimistinen.
– Vaikka asiaan on vielä varhaista ottaa kantaa, näkisin, että meillä on hyvä syy uskoa rokotteiden valmistumiseen. Olisin yllättynyt, jos covid-19-tautiin ei lopulta löytyisi rokotetta, Cavaleri jatkoi.
Venäjän kuolinluvut liian pieniä?
Venäjällä raportoitiin torstaina liki 10 000 uutta koronavirustartuntaa vuorokauden kuluessa, kertoi Moscow Times. Samalla tartuntojen määrä ylitti neljännesmiljoonan rajapyykin.
Koronaviruksen seurauksena on vuorokauden aikana raportoitu kuolleen 93 ihmistä. Väestöön suhteutettuna Venäjällä on kuollut 16 ihmistä miljoonaa asukasta kohti. Suomessa vastaava luku oli keskiviikkona 51.
Venäjällä on nyt raportoitu toiseksi eniten koronavirustartuntoja maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen.
Venäjän lukuja on kuitenkin laajalti pidetty liian pieninä. Venäläismedian mukaan esimerkiksi Moskovan kaupungin virallisista tilastoista saattaa puuttua jopa 60 prosenttia koronaviruskuolemista.
Moskovan terveysviranomaisten mukaan koronaviruspotilaista jopa 60 prosentin kuolinsyyksi on kirjattu jokin muu kuin itse virus. Koronavirus kirjataan kuolinsyyksi vain, mikäli patologi vahvistaa positiivisen virustestin saaneen potilaan kuolinsyyksi viruksen.
Ruotsin Tegnell puolusti linjaansa
Ruotsissa johtavat terveysasiantuntijat eivät näe aihetta huoleen tiedoissa, joiden mukaan koronaviruksen saaneiden määrä näyttää olevan yllättävän alhainen epidemian paljon pahemmin kohtelemissa Euroopan maissa. Valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan hyvin epätasaisesti leviävän koronaepidemian tapauksessa eri maita on hyvin vaikea verrata toisiinsa.
– Sanoisin, että tämän taudin osalta emme pysty koskaan siirtämään tällaista tietoa suoraan maasta toiseen, Tegnell kommentoi.
Espanjassa 60 000 ihmiselle tehdyn tutkimuksen mukaan alueelliset erot olivat suuria, mutta koko maan mittakaavassa vain noin viideltä prosentilta testatuista löytyi koronaviruksen vasta-aineita. Espanjan terveysministerin mukaan tulos osoittaa, että maalla on vielä pitkä matka minkäänlaisen laumaimmuniteetin saavuttamiseen.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Ranskasta, jossa vasta-aineita on löytynyt reilulta neljältä prosentilta testatuista. Molemmissa maissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut enemmän ihmisiä suhteessa väkilukuun kuin Ruotsissa.
uutiskirje 
