Venäläisen sotilasyrityksen Wagnerin palkkasotureita on parhaillaan ainakin kymmenessä maassa Afrikassa, Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Wagner-ryhmä kuuluu venäläisen liikemiehen Jevgeni Prigožinin laajaan yritysryppääseen, joka harjoittaa sodankäyntiä, sotilaskoulutusta, kaivostoimintaa ja verkkotrollausta.
Libyassa Wagnerin sotilaat taistelevat eturintamassa maan pääkaupungin Tripolin hallinnasta sotajohtaja Khalifa Haftarin Libyan kansallisarmeijaksi kutsutuissa joukossa. Haftarin asejoukot hallitsevat suurinta osaa koko Libyasta. Wagnerilla on Libyassa 1 400 sotilasta, jotka valvovat myös Bengasin ja Tobrukin satamia Välimerellä. Prigožinin pyrkimyksenä on ollut istuttaa Muammar Gaddafin poika Saif al-Islam maan johtoon.
Keski-Afrikan tasavallassa Wagnerin sotilaat kouluttavat maan armeijaa taistelussa muslimikapinallisia vastaan. Wagnerin edustaja toimii presidentin turvallisuusneuvonantajana. Wagnerin joukot vartioivat myös kulta-, timantti- ja uraanikaivoksia, osaa niistä kapinallisten hallitsemilla alueilla.
Sudanissa Wagnerin sotilaat kouluttavat erikoisjoukkoja ja valvovat Prigožinin omistamaa kultakaivosta. Prigožin neuvotteli maan sotilasjohdon kanssa Venäjän laivastotukikohdasta Punaisenmeren rannikolla.
Mosambikissa Wagnerin sotilaat taistelevat maan pohjoisosien islamistikapinallisia vastaan ja pyrkivät turvaamaan alueella käynnistyneitä maakaasuhankkeita.
Venezuelassa Wagner suojelee presidentti Nicolás Maduroa ja Venäjän öljyhankkeita.
Wagner-ryhmä on rekisteröity Argentiinassa, sillä Venäjän lait eivät salli palkkasotilaita. Wagner oli alun perin ryhmän komentajana toimineen Venäjän erikoisjoukkojen everstiluutnantin Dmitri Utkinin koodinimi. Utkin ihannoi natsi-Saksaa ja Hitlerin lempisäveltäjää Richard Wagneria.
Utkin johti venäläistä sotilasjoukkoa, joka keväällä 2014 miehitti Krimin niemimaan ja taisteli myöhemmin Luhanskin alueen separatistijoukossa Itä-Ukrainassa.
Ukrainan sotatoimien jälkeen tuhansia Wagnerin sotilaita lähti Syyriaan turvaamaan öljyntuotantoa ja taistelemaan Isistä vastaan. Prigožin neuvotteli Syyrian hallituksen kanssa 25 prosentin provisiosta Wagnerin vapauttamilta alueilta saaduista öljytuloista.
58-vuotias Jevgeni Prigožin on kulkenut pitkän tien päätyäkseen Vladimir Putinin ulkopolitiikan luottomieheksi. Parikymppisenä hänet tuomittiin vankilaan ryöstöistä ja alaikäisten prostituutiorenkaan pyörittämisestä. Vapauduttuaan vankilasta vuonna 1990 hän perusti isäpuolensa kanssa nakkikioskeja silloiseen Leningradiin. Yritystoiminta laajeni pian ruokakauppoihin ja Pietarin ensimmäisiin hienostoravintoloihin.
Prigožin tutustui Putiniin vuonna 2001, kun tämä tuli Ranskan presidentin Jacques Chiracin kanssa illalliselle hänen ravintolalaivaansa. Myöhemmin Putin kutsui George W. Bushin syömään Prigožinin ravintolaan ja vietti siellä myös omia syntymäpäiviään.
Prigožin sai pian vastata myös Pietarin ja Moskovan kouluruokailusta ja myöhemmin koko Venäjän armeijan ruokahuollosta.
Yhteistyö Putinin kanssa sai uusia muotoja, kun Prigožin perusti vuonna 2013 Pietarin trollitehtaan, jossa sadat työntekijät osallistuvat verkkokeskusteluihin etukäteen annettujen käsikirjoitusten mukaan.
Krimin miehityksen jälkeen Prigožin on keskittynyt palkkasoturifirmaansa, sen liepeille syntyneisiin kaivoshankkeisiin sekä verkkovaikuttamiseen eri puolilla Afrikkaa.
Hän oli ideoimassa Sotšissa viime vuonna pidettyä Venäjän ja Afrikan maiden huippukokousta. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Putin ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Sotilasvallankaappauksella valtaan tullut al-Sisi hankki Venäjältä vastikään hävittäjiä ja taisteluhelikoptereita 3,5 miljardilla dollarilla. Samalla al-Sisi luovutti maan lentotukikohdat Venäjän käyttöön. Egyptiin rakennetaan parhaillaan myös Rosatomin ydinvoimalaa.
Prigožin kaavailee myös rautatien rakentamista Afrikan halki Dakarista Senegalista Sudanin Punaisenmeren rannikolle. Samaan aikaan olisi tarkoitus rakentaa valtatie Sudanin rannikolta Tšadin ja Kamerunin halki Atlantille. Näistä hankkeista ei ole vielä tehty sopimuksia.
uutiskirje 