Euroopan unioni ehdotti vuonna 2017, että ryhdyttäisiin nopealla aikataululla kehittämään rokotteita koronatyyppisiin viruksiin, mutta maailman johtavat lääkeyhtiöt torjuivat ehdotuksen. Asiasta kertoi Guardian-lehti maanantaina.
Ehdotuksen tekivät EU:n komission edustajat IMI:ssä (Innovative Medicines Initiative), joka on julkisvallan ja yritysmaailman yhteiselin huippututkimuksen kehittämiseksi.
EU esitti, että edistettäisiin tutkimustyötä rokotteiden kehittämiseksi priorisoituihin taudinaiheuttajiin sekä niiden hyväksymisprosessia niin pitkälle kuin se on ennakolta mahdollista.
Tämän vuoden tammikuussa – siis koronan jo jyllätessä Kiinassa – IMI käynnisti projektin rokotteiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi.
Guardianin tiedot pohjautuvat COE:n (Corporate Observatory Europe) raporttiin. COE on riippumaton ryhmä, joka tutkii yhtiöiden lobbausta EU:ssa. COE.n mukaan IMI ei ole täyttänyt tehtäväänsä markkinoiden puutteiden kompensoijana eli innovatiivisten lääkkeiden kehittämisessä.
Viime kuukausien aikana on jo ennen raporttia esitetty syytöksiä, joiden mukaan lääketeollisuus ei ole kovin kiinnostunut tartuntatautien hoidosta, koska ne ovat vähemmän tuottoisia kuin kroonisten sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet.
hhhh
EU:n vuonna 2017 tekemä ehdotus tähtäsi rokotekehityksen nopeuttamiseen niin, että IMI olisi hoitanut keskitetysti tiettyjä rutiinivaiheita, jotka lääketehtaiden täytyy joka tapauksessa tehdä. Tästä olisi EU:n mukaan tullut yhtiöille valtavia kustannussäästöjä.
IMI:n hallitus hylkäsi EU:n ehdotuksen joulukuussa 2018. Se ei myöskään hyväksynyt Mersin ja Sarsin kaltaisiin sairauksiin kehitettävien rokotteiden tutkimustyön rahoittamista Coalition for Epidemic Preparedness Innovations -säätiön kautta.
IMI:n hallituksessa istuvat EU:n komission sekä Euroopan lääketeollisuuden liiton (EFPIA) edustajat. EFPIA:an kuuluvat muun muassa lääkejätit GlaxoSmithKline, Novartis, Pfizer, Lilly ja Johnson & Johnson.
IMI:n tiedottaja vastasi Guardianille, että lääkkeet ja rokotteet tartuntatauteihin ovat alusta lähtien olleet etusijalla IMI:ssä, ja tartuntatauteihin käytetään kolmasosa IMI:n budjetista. Hänen mukaansa ebolaepidemian jälkeen käynnistettiin 20 miljoonan euron Zapi-projekti uhkiin valmistautumiseksi.
Tämän vuoden tammikuussa – siis koronan jo jyllätessä Kiinassa – IMI käynnisti projektin rokotteiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi.
Tiedottajan mukaan EU:n vuonna 2017 tekemä ehdotus kilpaili samaan aikaan muiden tutkimusprioriteettien kuten tuberkuloosiin ja autoimmuunisairauksiin liittyvien kanssa.
COE taas katsoo, että suuret lääkeyhtiöt pystyvät ohjaamaan IMI:n tutkimusohjelmat teollisuuden prioriteettien mukaisiksi, ei sosioekonomisten tarpeiden mukaisiksi. Tämän vuoksi IMI jättää tukematta monia Maailman terveysjärjestön (WHO) kansanterveyden kannalta tärkeinä pitämiä hoitoja. Sen sijaan tukea ohjataan kroonisten sairauksien hoitoihin, joihin lääkefirmat satsaavat jo muutenkin.
uutiskirje 
