Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi keskiviikkona”vahvasti säännellä” tai sulkea sosiaalisen median alustat seurauksena kiistastaan Twitterin kanssa.
Trumpin lehdistösihteeri Kayleigh McEnany sanoi medialle myöhemmin keskiviikkona, että Trump aikoo pian allekirjoittaa sosiaalista mediaa koskevan presidentin asetuksen. Hän ei kertonut sen sisällöstä tarkemmin.
Useiden tiedotusvälineiden mukaan asetus olisi tulossa jo tänään torstaina.
Twitterin siniset huutomerkit saivat Trumpin oikeistolaisen kannattajakunnan kuohuksiin.
Asetuksen oletettu sisältö
Uutistoimisto Reutersin mukaan asetus sisältää määräyksen, että on arvioitava uudelleen laki, joka on suojellut Twitteriä, Facebookia ja Googlea vastuulta niiden käyttäjien jakamasta sisällöstä. Laki antaa samalla sosiaalisen median yhtiöille pitkälle menevät valtuudet päättää itse sisältöjensä sääntelystä.
Asetuksella velvoitettaisiin liittovaltion sähköisen viestinnän virastoa (FCC) esittämään muutoksia kyseiseen lakiin nimeltä Communications Decency Act. Muutoksilla voitaisiin kieltää sosiaalisen median alustoja editoimasta sisältöjä sillä uhalla, että ne menettävät erityisasemansa.
Lisäksi Valkoisen talon digitaalisen strategian virasto perustaisi palvelun, jonka kautta kansalaiset voisivat esittää valituksia ”netissä tapahtuvasta sensuroinnista”. Valitukset toimitettaisiin oikeusministeriölle ja liittovaltion kauppakomissiolle (FTC), jonka velvollisuutena olisi tutkia valitukset, tehdä niistä raportti ja julkistaa se.
Asetuksen mukaan myös liittovaltion virastojen mainonta ja ilmoitukset pitäisi suunnata alustoille, joilla ”ei ole sananvapauden rajoituksia”.
Sananvapauden suoja
Kuulostaako monimutkaiselta? Sitä se onkin. Koko pakettia tuskin saataisiin voimaan ainakaan Trumpin tällä presidenttikaudella. Enemmänkin presidentin asetus voisi toimia jonkinlaisena uhkana sosiaalisen median yhtiöille sekä propagandavälineenä Trump-uskollisten leirissä.
Paketti voisi kietoa sosiaalisen median yhtiöt loputtomiin oikeusjuttuihin, joista voisi aiheutua suuria kuluja.
Trumpin hankkeet Twitterin ja muun sosiaalisen median kahlitsemiseksi törmäävät helposti Yhdysvaltain perustuslain voimakkaasti suojaamaan sananvapauteen. Tällaisissa lakihankkeissa tai asetuksissa on siis myös ainekset mittaviin oikeustaisteluihin.
Esimerkiksi vuonna 2018, kun Trump blokkasi häntä arvostelleita käyttäjiä Twitterissä, liittovaltion tuomari kielsi tämän. Tuomarin mukaan presidentti on presidentti tviitatessaankin, ja jos hän sulkee kommentoijia pois, hän estää näitä käyttämästä oikeuttaan osallistua julkiseen keskusteluun.
Jos Trump valitaan toiselle kaudelle, hänen mahdollisuutensa vaikuttaa sosiaaliseen mediaan kasvavat. Trump on valtakaudellaan johdonmukaisesti nimittänyt konservatiivisia tuomareita liittovaltion alempiin tuomioistuimiin. Tämä mittava vyörytys on saanut vähemmän huomiota kuin korkeimpaan oikeuteen liittyvät kiistat.
Trumpilla ollut erityiskohtelu
Trump ja hänen kannattajansa ovat pitkään luoneet kuvaa, että sosiaalisen median yhtiöt olisivat puolueellisia eli kuten Trump keskiviikkona tviittasi: ”Republikaanit tuntevat, että sosiaalisen median alustat vaientavat totaalisesti konservatiiviset äänet.”
Puolueellisuudesta ei ole näyttöä. Silloin kun ”konservatiiveja” on laitettu jäähylle, on kyse ollut väkivallalla uhkaamisesta tai siihen yllyttämisestä, rasismista tai vihapuheesta. Näissäkin tapauksessa normien loukkaajat ovat yleensä nopeasti päässeet takaisin visertämään.
Twitter – joka on Trumpin suosikkialusta ja hänen viestintänsä keskeinen väline – jopa räätälöi viime lokakuussa käytännössä Trumpia varten erityiskohtelun. Siinä ”maailman johtajille” sallitaan tviitit, jotka tavallisten käyttäjien postaamina poistettaisiin. Tällä toimintajulistuksella Twitter pyrki vastaamaan arvosteluun, jonka mukaan Trumpille sallitaan se mitä muille ei.
Tähän vedoten Twitter ei esimerkiksi ole tehnyt mitään niille Trumpin viimeaikaisille tviiteille, joissa hän vihjailee ilman mitään perusteita tv-juontaja Joe Scarboroughin murhanneen avustajansa.
Kiista postiäänestyksestä
Nykyisen kiistan käynnisti Twitterin hyvin poikkeuksellinen päätös, jossa se tiistaina merkitsi sinisellä huutomerkillä kaksi Trumpin tviittiä, joiden se ilmaisi sisältävän ”perusteettomia väitteitä”. Se ei siis poistanut näitä tviittejä.
Tviiteissä Trump oli väittänyt, että Kalifornia postittaa kaikille lipukkeet postiäänestystä varten ja että postiäänestys on altis vilpeille.
Tosiasiassa Kalifornia postitti rekisteröityneille äänestäneille – ei siis kaikille äänioikeutetuille – kirjeen, jonka sisältämällä lomakkeella voi hakea oikeutta postiäänestykseen. Ei ole myöskään näyttöä tueksi trumpilaisten suosikkiväitteelle, jonka mukaan postiäänestystä olisi helppo käyttää vilppiin.
Mainittakoon, että esimerkiksi Trump itse ja lehdistösihteeri McEnany äänestävät säännöllisesti postitse.
Yhtiö perusteli toimintaansa käytännöllään, jonka mukaan käyttäjät eivät saa manipuloida vaaleja tai puuttua niihin.
Facebookin johtaja Mark Zuckerberg arvostelee torstaina julkistettavassa haastattelussa Twitterin päätöstä merkitä Trumpin tviittejä epäluotettavuusleimalla. Hänen mukaansa Facebook ei toimi näin, eikä yksityisten yritysten pidä toimia ”totuuden erotuomareina”.
Twitter-johtaja maalitettu
Twitterin siniset huutomerkit saivat Trumpin oikeistolaisen kannattajakunnan kuohuksiin. Raivoa lisäsi se, että Twitter linkkasi samassa yhteydessa muun muassa Washington Postin ja CNN:n juttuihin postiäänestämisestä. Nämä mediat ovat trumpilaisille ”kansan vihollisia”.
Trumpilaiset ovat tiistaista lähtien maalittaneet Twitterin toimitusjohtajaa Jack Dorseyta sekä alemman tason johtajaa Yoel Rothia, jonka vastuulla on tarkkailla vaaleihin vaikuttamisyrityksiä ja valetilejä.
Joko amerikkalaisesta tai sosiaalisen median keskustelukulttuurista kertonee jotain se, että Roth itse on aiemmissa tviiteissään nimitellyt Trumpia ”rasistimandariiniksi”, senaatin republikaaniryhmän johtajaa Mitch McConnellia ”pierusäkiksi” ja verrannut Trumpin neuvonantajaa Kellyanne Conwayta natsien propagandajohtajaan Joseph Göbbelsiin.
Vaikka nimittelyt olisivat kuinka osuvia tahansa, ei niitä Suomessa varmaan pidettäisi varsinaisena meriittinä netin sisällön siivoajalle.
lehti 