EU:n huippukokouksessa Suomi sai neuvoteltua itselleen 400 miljoonan euron kansallisesti kohdistetun tuen maatalouden kehittämisrahoihin, kertoo pääministeri Sanna Marin (sd.) Twitterissä. Lisäksi Suomi saa erillisen 100 miljoonan euron lisärahan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaanasutuille alueille.
EU-huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat saavuttivat tiistaiaamuna sovun 750 miljardin euron elpymispaketista ja monivuotisesta budjetista.
Sovun suuret linjat syntyivät maanantai-illan kompromissiehdotuksen pohjalta. Siinä 750 miljardin euron elpymisvälineestä jaetaan jäsenmaille 390 miljardia avustuksina ja 360 miljardia lainana.
Päätökset yhteisestä rahankäytöstä vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Marinin mukaan sopua koronaelpymispaketista ja monivuotisesta budjetista voi pitää Suomen näkökulmasta hyvänä. Marin on tyytyväinen, että elpymisvälineen avustuksia pienennettiin yli 100 miljardilla.
EU-maiden johtajat neuvottelivat rahasta yli neljä päivää Brysselissä. Huippukokous on yksi viime vuosikymmenten pisimmistä, mutta EU:n neuvoston mukaan jäi 25 minuuttia joulukuussa 2000 järjestettyä Nizzan huippukokousta lyhyemmäksi.
Elpymisvälineellä on tarkoitus tukea EU-maiden nousua koronaviruskriisin aiheuttamasta talouskuopasta. Poikkeuksellista mittavassa välineessä on se, että se on tarkoitus rahoittaa yhteisellä lainalla, jonka EU-komissio ottaisi markkinoilta.
Elpymisväline kytkeytyy tiiviisti EU:n monivuotiseen budjettiin, jonka kokonaistasoksi on sovittu noin 1 074 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Jäsenmaiden rahasopu menee vielä EU-parlamentin äänestettäväksi.
Oikeusvaltiomekanismia koskevaa tekstiä hämärrytettiin
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen luonnehti, että jäsenmaiden sopu on merkittävä askel eteenpäin, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Von der Leyen oli lisäksi hieman pahoillaan siitä, että EU-johtajien laatimassa sovussa on vähennetty panostuksia moniin komission ehdottamiin ohjelmiin.
Esimerkiksi elpymisvälineessä olleita lisärahoja tutkimukseen, maatalouden kehittämiseen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon on vähennetty verrattuna komission alkuperäisiin ehdotuksiin.’
Huippukokousneuvottelujen viime metreillä, maanantain illallisen aikana oikeusvaltiomekanismia koskevaa tekstiä hämärrytettiin, jotta Unkari saataisiin mukaan hyväksymään rahojen kytky oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Von der Leyenin mukaan uusi muotoilu muodostaa muokkauksista huolimatta edelleen hyvin vahvan sitoumuksen oikeusvaltioperiaatteeseen.
Koronaelpymispaketti lisäsi vaikeuskierteitä keskusteluun rahasta
Yli nelipäiväisissä neuvotteluissa jäsenmaat väänsivät erityisesti elpymisvälineen sisältämien avustusten ja lainojen suhteesta. Alun perin ehdotuksena oli, että avustuksia olisi 500 miljardia euroa ja lainoja 250 miljardia.
Suomi ja niin sanottu nuuka nelikko vaativat läpi viikonlopun, että avustusten tasoa laskettaisiin. Nuukaan nelikkoon kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska.
Vaikeita kysymyksiä olivat myös rahanjaon kriteerit ja hallinnointi sekä EU-rahankäytön laajempi kytkentä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Huippukokouksen venyminen oli ymmärrettävää, sillä EU-maiden väliset rahakeskustelut ovat tyypillisesti vaikeita. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Jo pelkästä monivuotisesta budjetista sopiminen olisi hikinen urakka, mutta nyt koronaelpymispaketti on tuonut oman kierteensä keskusteluihin.
Lisäksi on muistettava, että suuri nettomaksajamaa Britannia jätti EU:n tammikuussa, mikä on mutkistanut budjettineuvotteluja. Brexitin jäljiltä jäsenmaiden maksuosuudet ovat kasvamassa.
uutiskirje 
