Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokoontui tänään ylimääräiseen ryhmäkokoukseen EU-tukipaketin vuoksi. Puolue ei hyväksy pääministerin ja hallituskumppanien toimintaa, jota se pitää Suomelle vahingollisena.
Perussuomalaiset haluaa kutsua eduskunnan pikaisesti koolle käsittelemään hallituksen tiedonantoa Suomen EU-neuvottelutuloksesta. Puolueella on patoutunutta koronan tuomaa tarvetta kohottaa profiiliaan.
Yksi puolueen kansanedustajista kiirehti tekemään kantelun pääministeristä oikeuskanslerille. Profiilinnostokampanja pyörii täysillä. Kannatusluvut halutaan uuteen nousuun puolueessa.
Oikeusvaltioperiaatekirjaus jäi kryptiseksi. Suomi omalla EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ajoi sitä voimakkaasti.
Puolue väittää, että suomalainen veronmaksaja laitetaan perussuomalaisten mukaan omilla korkeilla veroillaan rahoittamaan muiden maiden matalamman verotuksen.
Kriitikot käpertyvät kansallisvaltion rajoille
Niin perinteinen kuin sosiaalinen media on täynnä monenlaisia analyyseja lopputuloksesta, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kirjoittaa Facebookissa.
Lopputuloksesta on löydetty hyvää ja huonoa. Epäilys hallituksen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) motiiveja ja toimintaa kohtaan vellovat valtoimenaan. Koronakevään hiljaisen konsensuksen jälkeen poliittinen keskustelu palasi vanhaan normaaliin.
Kokonaan EU-johtajien neuvotteleman elvytyspaketin arvon kiistävät rajaavat maailmansa kansallisvaltioon. Koronapandemia ei tunnu opettaneen tosiasioita globaalista maailmasta.
Li Anderssonin mukaan tällä kertaa vaikuttaa siltä, että EU-tasolla todella on ymmärretty, että talous-, työllisyys- ja velkakriisin välttämiseksi pitää elvyttää koko Euroopan alueella.
– Ja haluamme tai emme, olemme eurooppalaisina yhdessä tässä tilanteessa. Euroopan talouden ripeä elpyminen koronakriisistä on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle taloudelle välttämätöntä. Eurooppalaisen ratkaisun tukeminen ei siis ole ollut Suomelle hyväntekeväisyyttä, vaan Suomen omista intresseistä huolehtimista, painottaa Andersson.
Anderssonin mukaan hyvässä muistissa on edelleen eurokriisin yhteydessä tehdyt vakavat virheet, jolloin veronmaksajat pakotettiin pankkien pelastuspaketteihin ja samalla pakotettiin eri maiden hallituksia rajuihin leikkaus- ja yksityistämisohjelmiin, joilla oli todella tuhoisia seurauksia niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti.
Valitettavasti osa tuntuu unohtaneen nämä kokemukset kansallisen itsekkyyden hyökynässä.
Paradoksit kaukana todellisuudesta
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) toteaa, että kotimaisessa keskustelussa EU:n budjettia on yhtä aikaa vaadittu pienennettävän ja Suomen saannin kasvavan.
Osa tuntuu unohtaneen, että suuri nettomaksaja Iso-Britannia on eronnut EU:sta.
– Pidin jo viime kaudella tätä tavoitetta täysin epäuskottavana, kritisoin siitä silloista eurooppaministeri Sampo Terhoa. Nyt oppositio siis kritisoi, kun paradoksi ei toteudu. Ylipäätänsä kritisoidaan sitä, että Suomi on budjetissa nettomaksaja, kirjoittaa Arhinmäki Facebook-viestissään.
– Tuliko se siis jollekin yllätyksenä? Tuntevatko kritisoijat historiaa ja mitä he siis odottivat? Suomi on ollut käytännössä koko EU-jäsenyyden ajan nettomaksaja.
Kritisoijista osa tuntenee hyvinkin historian, mutta sillä ei tunnu olevan väliä.
Arhinmäki antaa neuvon:
Jos halutaan eroon Suomen nettomaksajan roolista, on siihen käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Joko romahduttaa Suomen talous tai erota erota EU:sta.
Perussuomalaiset mieluusti kaataisivat EU:n, jos se olisi poliittisesti mahdollista.
Oikeusvaltioperiaate hiertää
Vasemmistolle oikeusvaltioperiaate on ollut erityisen tärkeä. Suomi ajoi sitä EU-puheenjohtajakaudellaan. Jo silloin haettiin selkeämpää kirjausta kuin tuolloin saatiin.
Arhinmäen mukaan suurin pettymys on ilman muuta se, että oikeusvaltioperiaatekirjaus jäi kryptiseksi. Suomi kuitenkin omalla EU:n puheenjohtajuuskaudellaan ajoi sitä voimakkaasti.
– Suomessa on ollut varsin laaja yhteisymmärrys oikeusvaltioperiaatteesta. Vain perussuomalaiset ovat halunneet jatkaa rahan tunkemista Unkarin pääministerin Viktor Orbanin taskuihin, muistuttaa Arhinmäki.
Arhinmäen mukaan oikeusvaltioperiaatteen osalta saatiin sopuun kirjauksia mekanismin käyttöönotosta, mutta sen todellinen vaikuttavuus jää vielä avoimeksi ja poliittisesti ratkaistavaksi.
– Siksi on olennaista, että poliittista painetta pidetään yllä.
uutiskirje 