Kuluneen sadan vuoden aikana on keskimäärin kaksi uutta virusta siirtynyt vuosittain eläimistä ihmisiin, todetaan Science-lehdessä perjantaina julkaistussa tutkimuksessa. Luonnon tuhoutumisen jatkuessa riskit vain kasvavat.
Tutkijoiden laskelmassa arvioidaan, että koronan aiheuttamat taloudelliset menetykset tulevat olemaan ovat 11 500 miljardia dollaria koko maailman tasolla. Tämä koostuu menetetystä bkt:stä sekä koronan suoraan aiheuttamista menoista.
Tulevan pandemian voisi estää käyttämällä vuosittain (edelleen koko maailman tasolla) 26,6 miljardia dollaria. Pandemian ehkäisyn kulut olisivat siis vain noin 2 prosenttia koronan aiheuttamista kuluista.
Villieläinkaupan valvontaan käytettävät rahat ovat varsin pieniä.
Torjuntakuluista lähes neljä viidesosaa (19,4 miljardia) aiheutuisi villlieläinten lihan kaupan lopettamisesta Kiinassa. Trooppisten metsien hävittämisen vähentäminen 40 prosentilla kriittisimmillä alueilla maksaisi 5,6 miljardia vuodessa. Kummallakin keinolla vähennettäisiin villieläinten kontakteja ihmisen ja karjan kanssa.
Loppuosa koostuu kahdesta pienemmästä kuluerästä. Jos vähennettäisiin tautien siirtymistä karjasta, se maksaisi 664 miljoonaa, ja villieläinkaupan valvontaan kuluisi 500 miljoonaa.
Laskelma lähtee siitä, että 26,6 miljardin summan käyttämistä vuosittain ennaltaehkäisyyn jatkettaisiin kymmenen vuotta. Sivuhyötynä saataisiin hiilidioksidipäästöjen väheneminen.
Osittaisratkaisut eivät riitä
Tutkijaryhmää johtanut Princetonin yliopiston professori Andrew Dobson sanoo brittilehti Guardianissa, että olisi naiivia kuvitella koronan kaltaisen pandemian tapahtuvan vain kerran vuosisadassa.
YK:n ilmasto-ohjelma Unepin johtaja Inger Andersen on samaa mieltä tutkijoiden kanssa.
”Kun pääsemme Covid-19:stä elpymisen vaiheeseen, emme voi tyytyä osittaisratkaisuun eli tautien vastustamiseen. Riippumatta koronan loppulaskun summasta on varmaa, että toimimalla nyt säästäisimme miljardeja tulevista kustannuksista ja samalla voisimme välttää nyt nähtävät valtavat kärsimykset ympäri maailmaa”, Andersen sanoo Guardianissa.
Unep julkaisi kesäkuussa oman raporttinsa, jonka mukaan nyt hoidetaan pandemian terveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia, mutta ei sen ympäristöllisiä aiheuttajia.
Andrew Dobsonin tutkijaryhmään kuului ympäristökysymysten, lääketieteen ja taloustieteen asiantuntijoita.
Työryhmän mukaan villieläinkaupan valvontaan käytettävät rahat ovat varsin pieniä. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa asiaan puuttuvan verkoston vuosibudjetti on 30 000 dollaria ja koko maailman tasolla toimivan Citesin 6 miljoonaa.
Ryhmä toteaa, että poikkeuksena rajoituksia ei tulisi kohdistaa villieläinravinnosta riippuvaisiin alkuperäiskansoihin.
uutiskirje 
