Valko-Venäjällä eletään pattitilanteessa. Mielenosoitukset eivät ota laantuakseen, ja lakot jatkuvat. Presidentti Aljaksandr Lukašenka roikkuu vallassa, ja mellakkapoliisit jahtaavat kaduilla mielenosoittajia.
Niinpä kouluvuoden alkaessa tiistaina tuhannet opiskelijat marssivat läpi Minskin punavalkoista lippuja heiluttaen ja vaatien Lukašenkan eroa ja uusia vaaleja. Parikymmentä pidätettiin. Opiskelijat olivat liikkeellä myös muualla maassa.
Työläiset lakkoilivat ainakin Minskin traktoritehtaassa ja raskaita ajoneuvoja valmistavassa tehtaassa sekä yrityspuiston IT-firmoissa. Myös erään tehtaan työntekijät Hrodnossa jäivät tulematta töihin.
Presidentti Lukašenka ei osaltaan osoita vähäisintäkään valmiutta vuoropuheluun opposition kanssa. Hän lupailee yleisin sanakääntein uudistuksia, mikä kuitenkin on vain harhautusta.
Viranomaiset ovat joutuneet tunnustamaan, ettei ihmisiä nujerreta mielivaltaisilla pidätyksillä, pahoinpitelyllä eikä kidutuksella.
Juuri tieto kiinni otettujen hakkaamisesta pidätyskeskuksissa ja somessa levinneet kuvat pahoinpideltyjen vammoista saivat yhä useamman lähtemään liikkeelle ja toivat naiset mielenilmausten eturiviin, monet kukkineen ja valkoisiin pukeutuneina.
Naisten näkyvä rooli korostaa mielenosoitusten rauhanomaisuutta. Se on opposition tietoisesti valitsema linja.
Oppositio vaatii Lukašenkan eroa ja rehellisiä vaaleja sekä perustuslain uudistamista.
Lukašenka puolestaan katsoo voittaneensa vaalit, uhkailee oppositiota sekä pidätyttää opposition johdossa olevia ja tehtaiden lakkojohtajia.
Kytenyt tyytymättömyys
purskahti julkiseksi
Sen enempää Valko-Venäjän johto kuin kansalaisetkaan eivät olleet osanneet lukea oikein todellisia mielialoja maassa. Eliitti otaksui vastarinnan rajoittuvan lähinnä Minskin ja muiden suurempien kaupunkien urbaaniin väkeen. Oloihin tyytymättömät kansalaiset puolestaan pelkäsivät sanoa asiaa julki, arastelivat toisiaan ja jupisivat itsekseen.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on yksi tyytymättömyyden aiheista. Valko-Venäjän talous on Venäjän halvan energian ansiosta ollut varsin vakaa. Venäjän nostettua energian hintaa sekä öljyjalosteiden viennin että tehdas- ja kaivosteollisuuden kannattavuus heikkeni. Valko-Venäjän rupla on heikentynyt jyrkästi. Hintojen nousu tuntuu valkovenäläisten kukkarossa.
Presidentti Lukašenkan päättömät puheet koronaviruksesta ja valtion kyvyttömyys torjua virustartuntoja herättivät kansalaisyhteiskunnan ja mobilisoivat ihmisiä hankkimaan keräysvaroin suojavarusteita kouluihin ja sairaaloihin.
Valko-Venäjällä on kasvanut aikaisempaa koulutetumpi ja kielitaitoisempi sukupolvi, jolle neuvostoaika ja senaikainen mentaliteetti ovat vieraita.
Jo ennen presidentinvaaleja kansalaisyhteiskunnan valpastuminen näkyi pitkinä jonoina allekirjoittamaan opposition ehdokaslistoja.
Ilmiselvä vaalivilppi lopulta karisti pelon. Pienissä maaseutukylissäkin on nähty tuen ilmauksia oppositiolle.
Vallan kovassa ytimessä
ei säröjä
Lukašenka on 26 vuoden aikana rakentanut autoritaarisen järjestelmän, jossa hän pitelee naruista. Hänen päätösvallassaan ovat tuomarinimitykset paikallisista käräjistä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Hän vastaa väkivaltakoneiston – armeijan, poliisin ja sisäministeriön erityisyksiköiden – nimityksistä. Hallitus ja parlamentti ovat hänen peukalonsa alla. Mitään merkittävää ei maassa tapahdu hänen ohitseen.
Lukašenka aloitti Valko-Venäjän itsenäistyttyä vuonna 1991 poliittisen uransa tiukkana korruption vastustajana. Hän voitti uuden perustuslain mukaiset presidentinvaalit 45 prosentin ääniosuudella. Nämä vuoden 1994 vaalit jäivät ainoiksi rehellisiksi vaaleiksi Valko-Venäjällä.
Sen jälkeen väkivaltakoneiston, hallinnon kovan nyrkin, tehtäväksi jäi estää Lukašenkan valtaa uhkaavien ehdokkaiden nousu. Vankilan selli on tullut tutuksi monelle oppositiopoliitikolle. Takavuosina kaksi Lukašenkan vastustajaa, toinen aikaisempi sisäministeri, katosi vangitsemisen jälkeen jäljettömiin.
Noin tuhat poliisia on eronnut tehtävästään, jotkut heittämällä tamineensa roskikseen.
Jo hyvissä ajoin ennen näitä presidentinvaaleja pidätettiin Mikola Statkevish, Sjarhei Tsihanouski ja Viktar Babaryka, joista kaksi oli jo aloittanut vaalityön. Listoilta pudotettu ehdokas Valeri Tsapkala pakeni vaalien alla Venäjälle.
Opposition muodostettua toimikunnan valmistelemaan rauhanomaista vallanvaihtoa Lukašenka leimasi sen vallankaappausyritykseksi. Kaksi sen johtoon kuuluvaa tuomittiin kymmeneksi päiväksi arestiin, ja useita muita on kuulusteltu rikoksesta epäiltyinä.
Lukašenkan valta lepää poliisin erityisyksiköiden ja turvallisuuspalvelu KGB:n sekä armeijan varassa. Ainakaan toistaiseksi ei niiden johdossa ole näkynyt repeämiä. Tietojen mukaan noin tuhat poliisia on eronnut tehtävästään, jotkut jopa näyttävästi heittämällä tamineensa roskikseen.
Hallinnossa näkyy rakoilua. Valvo-Venäjän Slovakian-lähettiläs ilmoitti tuestaan oppositiolle. Hrodnon kuvernööri joutui lähtemään osoitettuaan hyväksymistä mielenosoittajien tavoitteille.
Venäjä katsoo
omaa etuaan
Moskovan huolena on Valko-Venäjän pysyminen Venäjän vaikutuspiirissä, ei Lukašenkan asema. Kreml pelkää sellaisia protesteja, jotka pyrkivät Valko-Venäjän irrottamiseen Venäjän yhteydestä. Se haluaa pitää Valko-Venäjän puskurina siihen rajoittuvia Nato-maita Puolaa, Liettuaa ja Latviaa vastaan.
Opposition edustajat, kuten entinen kulttuuriministeri Pavel Latushko, vakuuttavat opposition pitävän kiinni Venäjän kanssa solmituista sopimuksista. Katuprotesteissa ei liehu EU-lippuja, eikä niissä vastusteta Venäjää.
Kremlissä varmaankin ymmärretään, että Lukašenkan aika on ohi. Kuitenkin on vaikea arvioida, millaisia aikeita Kremlillä on vaikuttaa sille mieluisan johdon saamiseksi Valko-Venäjälle.
Vaikka Venäjä on Lukašenkan pyynnöstä koonnut reservipoliisiyksikön, sen lähettäminen Valko-Venäjälle on ilmeisen korkean kynnyksen takana. Väkivaltaisella puuttumisella Valko-Venäjän liikehdintään Venäjä aiheuttaisi sen, mitä pelkää: mielialat kääntyisivät sitä itseään vastaan ja lännen.
Kaatuuko
Lukašenka?
Kaatuu, ja sitä nopeammin, kuta sitkeämmin katuprotestit ja lakot jatkuvat ja kuta paremmin oppositio pysyy yhtenäisenä. Kaatumista edesauttaa, jos Vladimir Putin näkyvästi vetää tukensa, ja jos Valko-Venäjän eliitti ymmärtää Lukašenkan ajavan maan umpikujaan.
Valkovenäläisten valtaosalle Aljaksandr Lukašenka ei enää ole presidentti.
uutiskirje 
