Kestävään maankäyttöön ja maanparannukseen investoimalla voidaan rakentaa uudestaan koronapandemian jälkeisiä talouksia ja samalla auttaa köyhiä lisäämään tulojaan. Näin uskoo YK:n aavikoitumisen vastaisen globaalin mekanismin äskettäin virkaansa nimitetty toiminnanjohtaja Louise Baker.
– Kestävä maankäyttö ja maanparannus tarjoavat ekosysteemipalveluja, joista on taloudellistakin hyötyä. Jos kuivaa aluetta hoidetaan kestävästi, veden määrä lisääntyy ja maanviljelijöiden sadot kasvavat, Baker sanoo.
Baker uskoo, että pandemian jälkeen talous voidaan rakentaa entistä paremmaksi, entistä paremmin myös köyhimmät ja hauraimmat huomioon ottavaksi.
Globaalien ruokaketjujen tuhoutuminen pandemian kourissa tarjoaa tilaisuuden taata tuotannon moninaisuus ottamalla paikalliset tuottajat mukaan. Se tarjoaa myös mahdollisuuden ohjata tukirahojen jakamista siten, että niistä olisi enemmän yleistä hyötyä.
– Maailmanlaajuisesti käytetään paljon rahaa maataloussektorin kannustimiin. Lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä sponsoroidaan, maanviljelystä rahoitetaan. Haluaisin, että vähiten kehittyneet maat saisivat isomman osuuden rahoituksesta. Kaikkein eniten apua tarvitsevat ihmiset ovat huonoimpia sitä pyytämään, Baker sanoo.
– Uusien arvoketjujen on oltava lyhyempiä. Globaalit arvoketjut sulkevat usein ulkopuolelleen paikalliset tuottajat, jotka takaisivat tuotannon monipuolisuuden. On varmistettava, että paikallinen ruuantuotanto jatkuu ja ettei arvoketjussa tuoteta ruokaa vain vientiin, Louise Baker toteaa.
– Näihin uusiin arvoketjuihin voi myös myydä paikallisia moringan ja baobabin kaltaisia superfoodeja ja muita vihreitä tuotteita, niin paikallisille kuin kansainvälisillekin markkinoille. Näin voi syntyä uusia erilaisia työmahdollisuuksia ja korkeapalkkaisiakin töitä – markkinointia, suunnittelua, pakkausta, tuotantoa. Ympäristöpalveluihin investoimalla saa monenlaista osinkoa, Baker sanoo.
uutiskirje 
