Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden on kirinyt presidenttiehdokas Donald Trumpin etumatkaa vaa’ ankieliosavaltioissa. Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailusta on kehkeytynyt vaalitrilleri.
Keskiviikkona aamuyöstä Suomen aikaa tulleiden ensimmäisten tulosten jälkeen jännitys on tiivistynyt. Yhdysvaltain asiantuntija, dosentti Markku Ruotsila oli hyvin varma ensimmäisten tulosten jälkeen Trumpin voitosta kommentoidessaan vaaleja Ylen lähetyksessä. Näin ajatteli varmasti moni muukin.
Äänestäjien mielenliikkeitä on ollut vaikea arvioida. Yhdysvalloissa äänestettiin niin aktiivisesti, että ennakkoääniä oli yli 70 prosenttia siitä määrästä, joka neljä vuotta sitten Trumpin ja demokraattien Hillary Clintonin kovassa taistelussa annettiin kaikkiaan.
Trump pyrki eroon Obaman aikaisista sopimuksista, kuten Iranin ydinasesopimuksesta.
Kansalaiset eivät ole äänestäneet yhtä aktiivisesti 120 vuoteen. Arvioiden mukaan suuri osa äänistä annettiin toista ehdokasta vastaan. Juopa eri puolueita kannattaneiden välillä syveni.
Monenkeskinen yhteistyö muutoksessa
Yhdysvalloissa äänestettiin myös muutoksen puolesta, mikä on jäänyt kommenteissa vähäisemmälle huomiolle. Ei Biden eikä demokraatit ole osoittaneet kirkasta muutoksen suuntaa.
Trumpista tiedetään, että hän jatkaisi omalla ennakkoarvaamattomalla poliittisella linjallaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kommentoi keskiviikkoaamuna, että Trump voisi estottomasti jatkaa neljä vuotta politiikkaansa.
Suurimmat odotukset kohdistuvat nyt Bidenin ulkopolitiikkaan, jos hänet valitaan presidentiksi. Nykyisen presidentin aikana monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön sijaan Euroopassa ja Suomessa odotetaan transatlanttisen yhteistyön paranevan.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi Ylen A-Talkissa, ettei paluuta ole Trumpia edeltävään aikaan. Myös Bidenin kaudella nähtäisiin muutoksia monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä.
Myös Aaltola, Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja Ylen toimittaja Paula Vilén olivat samoilla linjoilla.
Biden ei uhittelisi ydinnapin koolla tai puhuisi ”rakettimiehistä”
Bidenin valintaan kohdistuu suuria odotuksia, vaikka isoja muutoksia ei odoteta tapahtuvan. Yksi muutos on varmaa: Yhdysvaltain kansainvälisen politiikan retoriikka muuttuu täysin.
Trumpia on kehuttu myös ennakkoluulottomista avauksista, yhtenä esimerkkinä tapaamiset Shanghaissa, Hanoissa ja Koreoiden rajalla Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong Unin kanssa.
Tätä ennen valtionjohtajat kävivät retorista kamppailua sanoja säästelemättä. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain johtajien uhittelu vuonna 2017 herätti ydinsodan pelkoa. Johtajat vertailivat ydinnappiensa kokoa julkisuudessa. Trump uhkasi tviiteissään Pohjois-Koreaa sotilaallisella iskulla ja täystuholla.
Kim luonnehti Trumpia seniiliksi, heikkokuntoiseksi ja huonokuuloiseksi roistoksi ja gangsteriksi, joka leikkii tulella. Trump luonnehti koko maailman edessä YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2017 Kimiä ”rakettimieheksi”.
Bidenilta ei ole odotettavissa tämän luokan retoriikkaa.
Ilmasto ja terveys kiittäisivät Bidenin valinnasta
Trumpin irrottautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta oli kylmäävä. Biden on luvannut palauttaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen. Osa liittovaltioista on toteuttanut ilmastosopimuksen mukaista politiikkaa.
Trumpin kaudella Yhdysvallat on kyseenalaistanut YK:n aikaisempaa selvemmin leikaten taloudellista tukea. Yhdysvallat on uhitellut Maailman terveysjärjestön WHO:lle. Painostamisella on historialliset juuret.
1990-luvun lopulla maa oli vähällä menettää äänioikeuden YK:n yleiskokouksessa miljoonien dollarien jäsenmaksuvelkojen vuoksi. Valkoisen talon isännästä riippuen velkaa on joko kerrytetty tai maksettu pois. Barack Obaman kaudella suuri osa veloista kuitattiin pois.
Koronapandemia kärjisti tilannetta. Trump syytti WHO:ta Kiinan koronavirusepidemian peittelystä. Trumpin mukaan WHO olisi pitänyt lähettää asiantuntijansa aikaisemmin Kiinaan tutkimaan koronavirustilannetta. WHO:n asiantuntijaryhmä lensi Kiinaan helmikuun alkupuoliskolla.
Palataanko Iranin ydinsopimukseen?
Yhdysvaltain Kiina-politiikan odotetaan jatkuvan tiukkana presidentistä huolimatta. Myöskään Venäjä-politiikkaan ei olisi odotettavissa suurta muutosta.
Demokraattien välejä kylmentää Venäjän asettuminen avoimesti viime presidentinvaaleissa Trumpin puolelle demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia vastaan.
Trumpin hallinto on palkinnut Putinia asettamalla Venäjälle yli 40 pakotetta. Näissä vaaleissa Venäjän on arvioitu jääneen tarkkailijan rooliin.
Trump pyrki eroon Obaman aikaisista sopimuksista, kuten Iranin ydinasesopimuksesta, jota oli hiottu hartaasti jo ennen Obaman kautta reilusti yli kymmenen vuotta.
Iran teki ydinsopimuksen Britannian, Kiinan, Ranskan, Saksan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa vuonna 2015. Iran sitoutui ajamaan alas ydinohjelmansa, kun muut maat luopuivat Iranin vastaisista pakotteista. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta vuonna 2018, ja otti käyttöön pakotteet.
Nähtäväksi jää, tapahtuu ydinsopimuksessa uusia käänteitä, jos presidentti vaihtuu. Edelleenkin ovat avoinna neuvottelut helmikuussa päättyvästä ydinaseriisuntasopimuksesta.
Ulkoministeri Haaviston mukaan Yhdysvaltain hallinto tekee työtä ydinaseiden määrää rajoittavan Uusi Start -sopimuksen eteen.
uutiskirje 
