Työllisiä oli lokakuussa 26 000 vähemmän ja työttömiä 34 000 enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus. Työllisyysasteen trendi oli 71,7 prosenttia ja työttömyysasteen 8,3 prosenttia.
Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan työllisyyskehitys on kuitenkin ollut syksyllä aiemmin ennakoitua vahvempaa.
– Useimmissa talousennusteissa odotettiin työttömyyden nousevan nykyistä enemmän, eli voidaan sanoa, että katastrofiskenaariolta on toistaiseksi vältytty, Appelqvist kirjoittaa kommentissaan.
Työllisyysaste putosi keväällä jyrkästi. Tilastokeskus huomauttaa, että koronaviruspandemian vuoksi aikasarjoissa on vuonna 2020 epätyypillistä vaihtelua, minkä vuoksi trendilukuihin liittyvä epävarmuus on tavallista suurempaa.
Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen trendi on kuitenkin ollut nousussa huhtikuun jälkeen, jolloin se oli alimmillaan. Sen sijaan työttömyysasteen trendi on pysynyt toukokuusta lähtien lähes samana. Trendisarjan luvuista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu.
Työllisiä oli lokakuussa 2 530 000 ja työttömiä 203 000. Työvoiman ulkopuolella olevia oli 1 398 000
– Työvoiman määrä on ollut jo kaksi kuukautta kasvussa suhteessa viime vuoteen, mitä voi pitää yllättävänä. Usein heikossa suhdannetilanteessa ihmisiä poistuu kokonaan työmarkkinoilta, mutta nyt näin ei ole käynyt, päinvastoin, Appelqvist arvioi.
Myönteisiä uutisia ei pidä liioitella
Appelqvistin mukaan positiivisia uutisia ei saa myöskään liioitella, vaikka tilanne on aikaisempia ennusteita parempi. Koronan toinen aalto pyyhkii nyt talouden yli, ja työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Myöskään lomautusten määrä ei ole enää pienentynyt kesän jälkeen, ja todennäköisesti osa jäljellä olevista lomautuksista muuttuu vielä jatkossa pysyvämmäksi työttömyydeksi.
– Koronaa edeltäneelle työllisyystasolle ei ole realistista päästä ennen kuin suhdanteen suunta muuttuu oleellisesti, mihin menee aikaa. Kohonneen työttömyyden kanssa kamppaillaan siis vielä pitkään, mikä synnyttää sekä inhimillistä kärsimystä että menetettyjä vero- ja maksutuloja julkiseen talouteen, Appelqvist aprikoi.
Hän pitää työllisyyslukujen heikkona lenkkinä pitkäaikaistyöttömien määrän vauhdikasta kasvua. Se voi pahimmillaan johtaa pysyvään syrjäytymiseen työmarkkinoilta.
Uusia avoimia työpaikkoja aiempaa vähemmän
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) kertoo, että työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 312 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 88 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni kuitenkin syyskuusta 3 100:lla.
Tilastokeskuksen ja TEMin työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, koska Tilastokeskuksen kriteerit ovat tiukemmat kuin TEMin. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, ja ne ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. TEM ei myöskään mittaa työllisyysastetta.
TEMin mukaan uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin lokakuun aikana 53 000 eli 12 100 vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli lokakuussa avoinna 100 600 työpaikkaa, mikä on 20 400 vähemmän kuin vuosi sitten.
uutiskirje 
