Kansaneläkelaitoksen hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmän, Helsingin Sanomat kertoi tiistaina. Järjestelmän piiriin kuuluu Kelan 10-jäseninen johtoryhmä.
Järjestelmä koskee toistaiseksi vain tätä vuotta, mutta kansanedustaja Johannes Yrttiaho uskoo tavoitteena olevan pysyvä bonusjärjestelmä.
– Uskotellaan, että johtoa erikseen kannustamalla korjataan Kelan vakavat ongelmat, Yrttiaho toteaa.
Kelan johdon bonukset voivat vastata enimmillään 0,6:ta prosenttia vuosipalkasta. Bonustavoitteet liittyvät HS:n mukaan esimerkiksi toimintamenojen budjetissa pysymiseen, asiakaspalveluun, henkilöstön tyytyväisyyteen, yhteiskunnalliseen asemaan ja niin edelleen.
Kelan pääjohtajan palkka on noin 18 000 euroa kuukaudessa.
Yrttiaho on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee vastaavalta ministeriltä, pitääkö tämä perusteltuna, että Kelan johdolle on otettu käyttöön kannustinpalkkiojärjestelmä, vaikka muun muassa toimeentulotukipäätösten tekeminen ja asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on perusresurssien niukkuuden vuoksi Kelassa kriisissä.
Yrttiahon mielestä Kela on täysin väärä taho maksamaan johdolleen bonuksia.
– Se on eduskunnan valvonnan alainen laitos, jonka tehtävä on nykyisin vastata muun muassa kansalaisten viimesijaisen toimeentulon turvasta. Toiminta on ajautunut pahaan kriisiin toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirryttyä kunnilta Kelan vastuulle vuonna 2017. Siirtoon ei varattu resursseja, vaan se toteutettiin suin päin. Valmisteluvaiheessa arvioitu rahoitus oli kolmanneksen ja henkilöstö puolet lopulta vaaditusta, kuten VTV:n tarkastusraportista 1/2020 ilmeni.
– Seurauksena oli kaaos, josta kärsitään vieläkin eikä helpotusta näy, kun koronarajoitusten heikentämän toimeentulon ja hyvinvoinnin kanssa kamppailevat kansalaiset tarvitsevat yhä enemmän apua, Yrttiaho sanoo.
”Lisää resursseja perustoimintaan”
Apulaisoikeuskansleri on tammikuussa 2021 kiinnittänyt huomiota perustoimeentulotuen päätösten laadun heikkenemiseen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumatta jäämiseen.
Yrttiaho kysyy, miten tällaisessa tilanteessa kovapalkkaiselle johdolle voidaan alkaa rakennella bonusjärjestelmää, kun huomion pitäisi olla ihan muualla.
– Ratkaisun Kelan kriisiin tuovat vain merkittävät lisäresurssit perustoimintaan: asiakaspalvelun parantamiseen, osaavaan henkilöstöön ja myös konttoriverkostoon, jota on harvennettu ja palveluaikoja supistettu. Resursseja ei tule suunnata hyväpalkkaisen johdon lisäpalkitsemiseen.
– Johdon bonusjärjestelmästä tulee jo Kansaneläkelaitoksen toiminnan yleisen hyväksyttävyyden nimissä luopua, Yrttiaho vaatii.
Hän uskoo, että bonustaso tulee olemaan jatkossa reilusti korkeampi. Tähtäin on valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden bonustasossa ja Kelan johto tuskin tyytyy asteikon alapäähän, Yrttiaho arvioi.
uutiskirje 