Kuntavaalien tulos oli selvä. Molemmat isot oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus voittivat. Hallituspuolueet hävisivät, paitsi RKP, joka voitti 0,1 prosenttiyksikköä.
Oppositio väittää – niin kuin aina kuntavaalien jälkeen – että hallituspolitiikan on muututtava, koska se oli kansan viesti. Hallituspuolueet saivat kuitenkin 56 prosenttia äänistä. Hallitus voi jatkaa linjallaan, joka on tuottanut yhden Euroopan parhaan koronatilanteen koko kriisin ajan ja vieläpä taloudenkin kannalta menestyksellisesti.
Perussuomalaiset epäonnistui tärkeimmässä tavoitteessaan. Puolueen terävin kärki kampanjoi maakunnissa viime elokuusta asti tuottaakseen keskustalle niin suuren tappion, että se lähtee hallituksesta.
Niin ei käynyt. Yllättäen keskusta otti aidon torjuntavoiton. Gallupit ja politiikan ”asiantuntijat” saivat näpeilleen, kun puolueen kuntavaalitappio oli siedettävä ja tulos parempi kuin viime eduskuntavaaleissa.
Puheenjohtaja Annika Saarikko oikaisi keskustan syöksykierteen. Se oli kova suoritus. Vieterin kiristäminen äärimmilleen huhtikuussa hallituksen kehysriihessä oli ehkä se tekijä, joka palautti keskustan kannattajien itsetunnon.
Eduskuntavaaleihin on 22 kuukautta. Päinvastoin kuin oppositio toivoo, hallitus ja hallituspuolueet voivat lähteä vaalikauden jälkipuoliskolle levollisin mielin. Niiden ääniosuus jopa kasvoi viime eduskuntavaaleista.
Hallituksen sisäisen epävarmuuden pitää nyt poistua. Enää keskustalla ei ole syytä haikailla oppositioon. Tässä hallituksessa tulee tuloksia, ja niitä kehtaa puolustaa.
Vaikeuksia varmasti tulee taloudesta, työllisyydestä ja ilmastosta. Seuraavaksi profiiliaan kohottavat vihreät, jotka kärsivät isoja tappioita vahvoilla alueillaan. Tulokset kuitenkin ratkaisevat. Perussuomalaisten ja kokoomuksen kelkassa ne olisivat huonompia kummallekin kiistakumppanille.
Vasemmistoliitto koki kirveleviä menetyksiä, mutta eduskuntavaaleihin nähden kannatus säilyi käytännössä ennallaan. Siitä on hyvä ponnistaa kohti vuotta 2023.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 
