KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Pontus Purokuru: Mikä vaivaa uusliberalismia?

"Uusliberaali hallinta on ollut sisäisen yrittäjyyden opettamista, asuntopolitiikkaa. sosiaaliturvan uudistamista ja ihmisten ohjaamista kilpailemaan yhä uusilla markkinoilla.”

"Uusliberaali hallinta on ollut sisäisen yrittäjyyden opettamista, asuntopolitiikkaa. sosiaaliturvan uudistamista ja ihmisten ohjaamista kilpailemaan yhä uusilla markkinoilla.”.

Talouspolitiikassa soitellaan muutoksen torvia. Uusliberalismi ei välttämättä ole silti menossa mihinkään, koska se ei ole ensisijaisesti aate vaan käyttäytymisen hallintaa.

Pontus Purokuru
25.7.2021 16.11

Trickle-down-talouspolitiikka ei ole koskaan toiminut. On aika kasvattaa taloutta alhaalta ylös ja keskeltä ulos.”

Näin twiittasi Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vapun alla. Kongressille pitämässään puheessa Biden ilmoitti panostavansa infrastruktuuriin ja laajentavansa julkisia palveluita. Varakkaimpien veroja nostetaan. Käynnissä on historiallisen mittakaavan talouselvytys.

Biden ei ole ainoa talouspolitiikan suunnanmuuttaja. Financial Times ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat vuosia vaatineet kapitalismin uudistamista ja rikkaiden verottamista. Pandemian myötä osa maista on alkanut säädellä ulkomaisia sijoituksia. Käydään kiivaita keskusteluja yritysten tehtävistä ja valtion roolista rahapolitiikassa. Talouskuri on laajasti todettu epäonnistuneeksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Onko vuosikymmeniä parjattu uusliberalismi viimeinkin kuolemassa?

Kolme uusliberalismia

Uusliberalismia voi tarkastella aatteellisena liikkeenä, jonka juuret ulottuvat vähintään toisen maailmansodan tienoille. Tai sitä voi ajatella talouspolitiikan ajanjaksona, joka alkoi löyhästi 1970-luvun lopusta.

Uusliberalismilla voidaan tarkoittaa myös liberaalin hallinnan muotoa, jossa ihmisiä hallitaan vapaudella ja mahdollisuuksilla. Keskiluokkaista työvoimaa on vaikea hallita suoraan, koska luovuus tai tunteet eivät synny käskemällä. Siksi työvoimaa on kontrolloitu muokkaamalla elämän ympäristöjä ja säätelemällä pääsyä rahatuloon.

Uusliberaali hallinta on ollut sisäisen yrittäjyyden opettamista, asuntopolitiikkaa, sosiaaliturvan uudistamista ja ihmisten ohjaamista kilpailemaan yhä uusilla markkinoilla.

Tosi-tv-tuotanto on malli uusliberaalista kilpailusta. Pudotuspeliin laitetaan elämä, ruumis ja tunteet. Peli perustuu nöyryytyksiin. Joku muu kontrolloi lopputulosta. Osallistujat painostetaan allekirjoittamaan rajoittavia sopimuksia. Näyttämö vaikuttaa vapaalta, kulisseissa piilee käskysuhteita. Lopullinen valta on tuotantoyhtiöllä.

Toinen esimerkki on vaatimus opettaa ihmisille ”taloustaitoja”, kuten sijoittamista ja oman työmarkkina-arvon laskelmointia. Ajatuksena on, että esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen lisääntyminen liittyisi yksilöiden puutteellisiin taitoihin, eikä työpaikkojen puutteeseen, perusturvan matalaan tasoon, hyvään elämään vaaditun kulutustason nousuun ja muihin järjestelmätason ongelmiin.

Toisenlaisessa yhteiskunnassa puhuttaisiin yksikön taloustaitojen sijaan ehkä toimeentulon takaamisesta kaikille.

Jos siis uusliberalismi julistetaan päättyneeksi, mitä uusliberalismin kolmesta muodosta tarkoitetaan: aatetta, talouspolitiikkaa vai hallintaa?

Demoneita ja enkeleitä

Aatteena uusliberalismi on kärsinyt selvän tappion. Talouspolitiikassa kiistellään julkisen talouden koosta, investoinneista ja palveluista. Suurimuotoinen elvytys tai muut valtioiden väliintulot eivät sinänsä ole uusliberalismin vastaisia, mutta ainakin tiukimman uusliberaalin talouspolitiikan kohtalo on auki.

Entä uusliberaali vapaudella ja kilpailuttamisella hallinnointi? Se laitettiin ainakin osin hyllylle koronasulkujen ajaksi, kun poliisit valvoivat käyttäytymistä. Pandemian ulkopuolella sille on kuitenkin vaikeampi nähdä haastajaa kuin uusliberalismin muille muodoille.

Teologian tutkija Adam Kotsko kuvaa teoksessaan Neoliberalism’s Demons (2018), kuinka loistava keksintö paholainen oli kristilliselle kirkolle. Paholaisesta nimittäin eivät tee pahaa hänen tekonsa vaan vapautensa. Hän on demoni, joka valitsee pahuutensa vapaasti. Siksi hän on täydessä vastuussa pahuudestaan. Näin paholaisesta tulee hyvä vihollinen ja kelpo syyllinen.

Kotskon mukaan uusliberalismi toimii vastaavasti suhteessa köyhiin ja työttömiin. Kun jokainen ajatellaan vapaaksi ja vastuulliseksi, jokaista voidaan syyttää omasta epäonnistumisestaan. Yhteiskunnan tasolla ”pahuus” eli ongelmat selitetään tiettyjen ihmisten, esimerkiksi vapaamatkustavien työttömien, vapailla valinnoilla.

Kun suhtautuu itseensä kuin tuotantovälineeseen ja keräilee erilaisia pääomia työkyvystä ja koulutuksesta osakesalkkuun, on askeleen lähempänä taivasta.

Vapauden ja syyllistämisen kautta uusliberalismi on hallittavien väestönosien demonisoimisen tekniikka, Kotsko kirjoittaa.

Demonien lisäksi tarvitaan enkeleitä. Uusliberaali viesti on kuulunut, että jokainen voi nousta kohti enkelin asemaa, jos tuottaa enemmän ja rasittaa yhteiskuntaa vähemmän. Kun suhtautuu itseensä kuin tuotantovälineeseen ja keräilee erilaisia pääomia työkyvystä ja koulutuksesta osakesalkkuun, on askeleen lähempänä taivasta.

Onko tällainen uusliberaali hallinta menossa johonkin?

Laumaeläimiä on holhottava

Aivotutkimuksesta ponnistava käytöksen hallinta on yksi uusliberalismin kehityssuunnista. Sitä voi kutsua neuroliberalismiksi.

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen aivotutkimusta on sovellettu politiikkaan ja yhteiskuntasuunnitteluun yhä enemmän. Taloustiede, sosiaalipsykologia ja popularisoitu aivotiede ovat yhdistyneet neurotaloustieteeksi. Sen piirissä on kehitetty näkemys, jonka mukaan kyseinen talouskriisi oli ”neurokriisi”, sillä asuntokupla johtuikin ahneudesta ja itsekurin puutteesta.

Koska ihmiset ovat lähempänä Homer Simpsonia kuin rationaalista toimijaa, neuroliberaalien mukaan kansalaisia on holhottava tuuppimalla heitä kohti oikeaa käytöstä. Tuupintamekanismeihin kuuluvat esimerkiksi valinta-arkkitehtuurien ja ”hyvän kehien” suunnittelu, ajatushautomoiden toiminta, pehmeä paimenvalta ja jatkuva yhteiskuntapoliittinen kokeilukulttuuri.

Uusliberalismissa on vielä oletus ihmisestä järkevänä toimijana, joka laskelmoi elämänpolkuaan rationaalisesti (ja on jokaisen oma vika, jos ei laskelmoi). Neuroliberalismissa taas hyväksytään, että ihmiset eivät ole rationaalisia. Pikemminkin he ovat laumaeläimiä, jotka etsivät välitöntä tyydytystä ja ovat tunteiden vietävissä. Siksi ihmisiä pitää suorastaan manipuloida, jotta heidän järkevä puolensa voidaan pelastaa irrationaaliselta puolelta.

Neuroliberaalit haluavat turvata yksilön itseltään, jotta yksilö käyttäytyisi mahdollisimman tehokkaasti, olisi hyvää työvoimaa eikä muodostuisi kustannuseräksi.

Neuroliberalismia tutkinut Mona Mannevuo huomauttaa teoksessaan Ihmiskone töissä (2020), että hallinnan perusteluissa on palattu biologisointiin ja perimän korostamiseen tavalla, joka muistuttaa 1800-luvun lopusta. Perusteita erilaisille työttömien aktivointitoimille ja kansalaisten terveydellisille holhousmekanismeille löydetään neurotieteistä, kognition tutkimuksesta ja jopa aivokuvista.

Samaa voisi sanoa mediasta, jossa keskiluokkaiset käytösnormit löydetään kerta toisensa jälkeen ikään kuin suoraan aivoista tai biologiasta.

Sittenkin uusfeodalismi?

Kuinka pitkä matka neuroliberalismista on kasvontunnistuksella, profiloinnilla ja automatisoiduilla poliiseilla pyörivään kiinalaiseen valvontatalouteen? Loppuuko liberalismi kokonaan? Saammeko sen tilalle loputtomista vuokra-, velka- ja käskysuhteista versovan uusfeodalismin? Näin ennustaa ainakin politiikan tutkija Jodi Dean.

Varmalta näyttää lähinnä väestön jakautuminen. Hyvinvoiva keskiluokka ja yhteiskunnan kaurakerma nauttivat uusista vimpaimista, robotti-imureista ja ruokalähettien palveluista samalla kun heidän mediansa todistelevat tilastoilla, että edistys edistyy. Samaan aikaan noin viidesosa ihmisistä jää jälkeen, sortuu mielenterveysongelmiin ja köyhyyteen.

Kokonaisuutta yhdistää puute: ei ole uskottavaa näkemystä ekologisesti kestävästä tulevaisuudesta tai kaikkien jakamasta taloudellisesta turvasta, joka mahdollistaisi hyvän elämän.

Edes hyvinvoivat liberaalit eivät pysty esittämään ratkaisua ilmastonmuutokseen ja ekologiseen massatuhoon.

Niin kuolee kuin syntyy

Uusliberalismin mahdollista mailleenmenoa voi tarkastella vielä katsomalla, kuinka uusliberalismi itse syntyi.

Välittömästi se oli reaktio 1970-luvun talouskriisiin, jossa hitaampi talouskasvu yhdistyi kasvavaan inflaatioon. Taustalla oli myös kiivas yhteiskunnallinen liikehdintä vanhaa teollista yhteiskuntaa vastaan ja sosiaalimenojen kasvu.

Aatehistorioitsija löytää uusliberalismin laajemman selityksen ajatusten voimasta: uusliberaalit ajattelijat ja ajatuspajat tekivät pitkään töitä aatteen levittämiseksi. Kun kriisi koetti, uusliberaalit ratkaisut olivat valmiina.

Taloushistorioitsija voisi huomauttaa, että 1970-luvulla sattui valmistumaan maailmanlaajuinen logistiikka- ja viestintäinfrastruktuuri, mikä mahdollisti tuotannon hajauttamisen ympäri maailman ja siten ammattiliittojen ohittamisen.

Merkittävä osa silloisesta väestöstä myös halusi vapautta ja kulutuksen tuomaa nautintoa. Uusliberalismi ratsasti tällaisilla haluilla. Se myi itsensä mahdollisuuksien magialla.

Onko nyt liikkeellä aatteita, jotka näyttävät tietä uusliberalismin tuolle puolen? Entä millaisia vapautumisen haluja meillä on?

Kirjoittaja on tietokirjailija ja esseisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

Ihminen vai kone?

Vieraskynä: Journalismi kestää tekoälyn, mutta kestääkö se johdon tekoälykiimaan

Noora Kotilainen.

Jos haluat rauhaa – varustaudu rauhaan

Veikka Lahtinen.

Miten kokea mielekkyyttä tuhojen keskellä?

Uusimmat

Valtiovarainministeri Riikka Purra ja pääministeri Petteri Orpo hallituksen kehysriihineuvotteluiden tiedotustilaisuudessa Helsingissä 23. huhtikuuta.

Hallitus päätti, että rahaa on: Kuinka merkittävä ideologinen muutos kehysriihessä tehtiin? – Näin vastaavat toimittaja, kansanedustaja ja tutkija

Yli miljoona rohingya-pakolaista asuu Cox’s Bazarin pakolaisleirillä Bangladeshin ja Myanmarin rajalla.

Myanmar ei ole turvallinen rohingyoille

Kapteswetin teetilan johtaja Gilbert Korir esittelee luomulannoitteilla kasvatettuja teelehtiä.

Luomuteen viljely yleistyy Keniassa

Veikka Lahtinen.

Emme ole valmiita fasismin paluuseen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 
04

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
05

Järjestö vaatii hallitusta perumaan yhteisöveron alennuksen: ”Heikot perusteet ja virheelliset arviot”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sukupuuttoon kuolleeksi luultu Cheljoen käärmeenpääkala teki yllättävän paluun

18.05.2025

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

17.05.2025

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

17.05.2025

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

17.05.2025

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

17.05.2025

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään