Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ajoi Yhdysvallat kriisiin jo lähes 15 vuotta sitten. Kriisi laajeni myös meille Eurooppaan, ajauduimme pitkittyneeseen taantumaan ja valtavaan nuorisotyöttömyyteen. Yhdysvallat nousi kriisistä elvyttämällä ja esimerkiksi suhteellisesti kaikkein tukalimpaan tilanteeseen joutunut Islanti vasemmistolaisella politiikalla, jossa pelastettiin pankkien sijaan ihmiset.
Suomella kriisistä nouseminen on kestänyt kauan. Mitä enemmän hallitukset leikkasivat, sen kauemmaksi karkasivat myös tasapainotustavoitteet ostovoiman pudotessa. Oikeastaan voi todeta kriisin Suomessa loppuneen vasta vielä syvempään pudotukseen koronakriisin myötä.
Oikeisto ja sen mediat ovat rummuttaneet leikkausvaatimuksia talouden tasapainotustoimena. Julkisen sektorin lisäksi hampaissa on ollut ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka leikkaaminen esitetään ainoana oikeana ”työllisyystoimena”.
Onneksi hallitus kesti vyörytyksen erityisesti viime keväänä. Nyt pitkän synkän kauden jälkeen on vihdoin näkyvissä valoa. Investoinnit ovat kääntyneet voimakkaaseen kasvuun. Työllisyys on kasvanut erittäin nopeasti ja työllisyysaste on Pellervon taloustutkimuksen PTT:n arvion mukaan nousemassa ensi vuonna 73,5 prosenttiin. Työttömyysaste on laskemassa ensi vuonna 7,3 prosenttiin.
PTT arvioi, että palkat nousevat selvästi viime vuosia enemmän ja paraneva työllisyys ja kasvavat verotulot pienentävät alijäämää jo tämän vuoden puolella. Suomen tuotanto on vielä ensi vuonna potentiaalinsa alapuolella, joten lievästi elvyttävä politiikka on PTT:n mukaan perusteltua.
Hurjalta tuntuu, että valtiovarainministeriö arvioi vielä hetki sitten velan taittuvan vasta 2025. PTT:n arvion mukaan velkasuhde laskee viime vuoden 69,5 prosentista jo ensi vuonna noin 66 prosenttiin.
Korona voi vielä yllättää. Onnellinen olen kuitenkin siitä, että tätä kriisiä hoitamassa oli nykyinen hallitus, eikä oppia otettu 1990-luvulta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.
uutiskirje 