Eduskunta lähetti tiistai-iltana perhevapaauudistuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan punnittavaksi. Edellinen hallitus epäonnistui omassa yrityksessään.
Oppositiosta esitystä moitittiin sekä siitä, että se ei ohjaa riittävästi kohti tasa-arvoa että liikaa perheiden valintoja ohjaavaksi.
– Minusta se kertoo siitä, että tämä esitys on itse asiassa varsin tasapainoinen kokonaisuus vapautta valita ja kiintiöillä ohjaamista, opposition kritiikkiä arvioi Tarja Filatov (sd.).
Uudistuksen esitelleen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) mukaan uudistus on iso panostus lapsiperheisiin. Hän kertasi, että ansiosidonnaisten vanhempainrahapäivien määrä lisääntyy nykyisestä.
Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisemmin molempien vanhempien kesken, ja uudistus kannustaa erityisesti isiä lisäämään vapaiden käyttöä.
– Hoivavastuun tasaisemmalla jakautumisella olisi myönteinen vaikutus niin perheen sisällä kuin laajemmin koko yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja myös sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Tarkoituksena on lisätä ennen kaikkea lasten ja perheiden hyvinvointia. Kun molemmat vanhemmat voivat luoda lapseen läheisen suhteen heti alusta lähtien ja vastaavat lapsen hoivasta, edesauttaa se lapsen ja vanhemman välisen läheisen suhteen muodostumista.
Kiintiöiden kasvattaminen vaikuttaa
Oppositiossa perussuomalaisten kritiikki hallituksen esitystä kohtaan jäi sille tasolle, että ”hallitus menee sorkkimaan” perheiden valinnanvapautta.
Kokoomuksen Sofia Vikman sen sijaan esitti perusteltuja kysymyksiä:
– Miten isiä todellisuudessa kannustetaan käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän? Merkittävä osa niistä vapaista, jotka nytkin ovat isille mahdollisia, jäävät käyttämättä. Miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia? Miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa? Näihin kysymyksiin tämä uudistus ei valitettavasti vastaa.
Sarkkinen vastasi, että perheet saavat valita ja joustavuutta lisätään.
– Ketään ei pakoteta jäämään kotiin lapsensa kanssa. Uskon kuitenkin, että entistä useampi isä haluaa kantaa hoivavastuuta ja olla myös kotona pidempiä perhevapaajaksoja lapsensa kanssa. Kiintiöiden kasvatuksella on kokemusten mukaan merkitystä perhevapaiden tasa-arvon lisäämisessä. Se nähdään Suomessa edellisistä uudistuksista; kun isille tarkoitettuja kiintiöitä on kasvatettu, vapaiden käyttö on lisääntynyt. Se nähdään myös muista maista.
Viesti työnantajille
Työnantajille esitys lähettää Sarkkisen mukaan viestin, että myös isät voivat jäädä pitkille perhevapaille.
– Se, että molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen perhevapaajakso, antaa myös viestin tasa-arvoisesta vanhemmuudesta koko yhteiskuntaan ja työelämään. Kuitenkin perhe voi edelleen tehdä ratkaisut omasta näkökulmastaan.
Sarkkinen sanoi, että näin myös naisten kohtaama raskaus- ja perhevapaasyrjintä voi vähentyä ja palkkatasa-arvo ja eläketasa-arvo voi pitkällä tähtäimellä parantua.
– Uudistuksen vaikutukset riippuvat lopulta kuitenkin käyttäytymismuutoksista. Sen takia tällä toimeenpanolla on erittäin iso merkitys. Me tarvitaan jalkauttamista työelämässä, varhaiskasvatuksessa, neuvoloissa.
Katja Hänninen (vas.) sanoi, että viime vuonna 89 prosenttia vanhempainpäivärahojen käyttäjistä oli naisia ja vain 11 prosenttia miehiä.
– Elikkä ei kyllä ole tasa-arvo toteutunut perhevapaiden käyttämisessä, mutta tämä uudistus mahdollistaa ja antaa myös isille mahdollisuuden viettää enemmän sitä tärkeää aikaa oman pienen lapsensa kanssa.
Hyvin toteutettu rakenneuudistus
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kehui perhevapaauudistusta yhdeksi suurimmista ja parhaiten toteutetuista rakenteellisista uudistuksista pitkiin aikoihin.
– Pidän todella arvokkaana, että erityisesti meidän isien mahdollisuuksia olla lasten kanssa tuetaan ja lisätään siten tasa-arvoa. Uskon, että tällä uudistuksella on hyviä vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Pia Lohikoski (vas.) uskoi palkka- ja eläke-erojen kaventuvan, kun miehet toivon mukaan käyttävät jatkossa enemmän perhevapaita.
– Toivon, että perhevapaauudistuksen vaikutukset ulottuvat laajemminkin yhteiskunnassa vallitseviin käsityksiin vanhemmuudesta ja sukupuolten välisestä työnjaosta. Kun isätkin nähdään perhevapaiden käyttäjinä, naisten asema työmarkkinoilla paranee, Lohikoski sanoi.
uutiskirje 
