Keskustan puheenjohtajalla, valtiovarainministeri Annika Saarikolla on missio palata koronaelvytyksen jälkeen tiukkaan velkakuriin. Heinäkuussa hän esitti Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen linjaksi EU:ssa koronan takia hyllylle laitetun velkasäännön palauttamista. Siinä valtiolla saa olla velkaa enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Nyt Suomen velka on noussut yli 70 prosenttiin. EU-maissa se on 94 prosentin tasolla.
Kaksi viikkoa sitten Saarikko liitti omin päin Suomen tähän tavoitteeseen. Hän allekirjoitti seitsemän muun valtiovarainministerin kanssa kirjeen, jossa vaaditaan epäsuorasti samaa. Kirje syntyi Itävallan johdolla. Maan valtiovarainministeri Gernot Blümel on kutsunut allekirjoittajamaita ”vastuullisuuden liittoutumaksi”.
”Vastuullisuus” on koodisana, jolla keskusta on koko ajan pyrkinyt profiloitumaan nykyisessä hallituksessa. Epäsuorasti keskusta viestittää sillä samaa ”tuhlarihallituksen” mielikuvaa kuin oppositio.
Saarikko yllätti hallituskumppanit. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen piti vaatimusta menneisiin sääntöihin palaamisesta epärealistisena ja politiikkana, joka heikentäisi tulevaa kasvunäkymäämme. Mäkynen ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi ovat moittineet sitä, ettei kirjeestä kerrottu etukäteen valiokunnalle.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo toisaalla tässä lehdessä, että hallituksessa on pelisääntökeskustelun paikka.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi viime viikolla, että työ EU:n velkasääntöjen uudistamiseksi alkaa jo lähiviikkoina ja valmista pitäisi tulla vuonna 2023. Saarikko on perustellut kirjettä ennakkovaikuttamisella tähän prosessiin.
Esitys paluusta menneeseen maailmaan on onnetonta ennakkovaikuttamista. Suomen tulisi uuden vyönkiristysohjelman sijaan ajaa EU:ssa koronavelkojen mitätöimistä tavalla tai toisella. Asiasta keskusteltiin viime vuoden keväällä, mutta sitten se on unohtunut. Keskustan talouskuria painottavaa identiteettipolitiikkaa emme tarvitse.
uutiskirje 
