KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Populismi uhkaa tieteen vapautta

Populismin lisäksi tieteen vapautta on heikentänyt vuonna 2009 hyväksytty silloisen porvarihallituksen yliopistouudistus. Kuvassa Helsingin yliopiston päärakennus.

Populismin lisäksi tieteen vapautta on heikentänyt vuonna 2009 hyväksytty silloisen porvarihallituksen yliopistouudistus. Kuvassa Helsingin yliopiston päärakennus. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Yksittäiset tutkijat ja tutkimusalat ovat yhä useammin häirinnän kohteena. Konservatiivien vastaisku ulottuu heidän eliitiksi leimaamaansa tieteeseenkin.

Kai Hirvasnoro
27.9.2021 8.00

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan vuosina 2015, 2017 ja 2019 tekemien kyselyjen mukaan häiritsevä ja uhkaileva palaute tieteen tekijöitä kohtaan on yleistynyt. Tämä koskee etenkin tutkijoita, joiden tutkimusaiheet liittyvät maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, naisten oikeuksiin, seksuaalivähemmistöihin ja ympäristönsuojeluun.

Uusin häirintäkierros Suomessa käytiin muutama viikko sitten, kun sosiaalisessa mediassa irvailtiin juuri maahanmuuttoa koskevia Suomen Akatemian rahoittamia tutkimuksia.

Esimerkki Tanskasta kertoo, miten ahtaalle akateeminen vapaus voi joutua pohjolassakin. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä Tanskan parlamentti julkaisi lausuman, jossa se tuomitsi ”tieteeksi naamioidun politiikan tuottamisen” ja tiettyjen tiedealojen liiallisen aktivismin. Arvostelun kohteina olivat yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat.

Koulutustason nousu ja kaupungistuminen johtavat liberaalien arvojen vahvistumiseen. Sille on syntynyt konservatiivisten arvojen puolustajien kulttuurinen vastaisku.

Yli 3 000 tutkijaa allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa parlamentin julkilausumaa kuvattiin tutkimusympäristön vastaisen poliittisen kampanjan huipentumaksi.

Euroopan viestinnän ja median tutkijoiden järjestö ECREA otti tilanteeseen kantaa kesäkuun lopussa. Siinä oltiin huolestuneita, että Tanskan parlamentin lausuma tehostaa pelon kulttuuria, joka johtaa tutkijoiden vetäytymiseen julkisesta keskustelusta ja itsesensuuriin. Tai vielä pahempaa, poliittisesti arkaluonteisia aiheita koskevan kriittisen tutkimuksen vähenemiseen.

Parlamentin kannanottoa pohjustivat kansanedustajat Morten Messerschmidt ja Henrik Dahl. He julkaisivat maaliskuussa sanomalehti Berlingskessä puheenvuoron, jossa syyttivät ”epätieteellisten” virtausten suosion kasvavan yliopistoissa. Heidän maalitauluinaan olivat ”postkolonialismin” ja ”kriittisen rotuteorian” kaltaiset tutkimukselliset viitekehykset.

Messerschmidt edustaa oikeistopopulistista Tanskan kansanpuoluetta, Dahl liberaalia allianssia.

Suomessa samanlaisia väitteitä esittävät perussuomalaiset toimijat.

Ei harmitonta Suomessakaan

– Suomessa onneksi näkyvät poliitikot eivät vielä ole ottaneet tätä asiaa vahvemmin agendalleen. Usein tällaiset tilanteet muuttuvat vakavammiksi, kun ne saavat tukea poliittisilta johtajilta, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Hänellä on paljon julkaisuja tutkijoiden uhkailusta ja maalittamisesta. Väliverronen on liittänyt ilmiön maailmalla nousseeseen autoritaariseen populismiin, joka ”eliittejä” vastustaessaan liittää heihin myös tieteen tekijät.

Suomalaiset some-kampanjat, joihin poliitikkojen lisäksi on osallistunut journalisteja, eivät Väliverrosen mukaan ole kuitenkaan harmittomia.

– Onneksi hyvin pieni osa tutkijoita kohtaa tätä, mutta sekin on liikaa, koska tavoitteena on pelotella tutkijoita vaikenemaan tai jopa vaihtamaan miellyttävämpään tutkimusaiheeseen, joka ei herätä poliittisia intohimoja.

Väliverrosen mukaan toiset tutkijat vaikenevat, toisilla epäasiallinen kritiikki vain lisää halua puolustaa alaansa julkisuudessa.

– Vähän pelkään, että nuoremmat tutkijat, joilla ei ole niin paljon kokemusta mediasta, saattavat kokea tilanteen uhkaavana ja vetäytyvät. Olettaisin kuitenkin, että suuri osa tutkijoista ei suostu vaikenemaan ja se on se linja, mikä kannattaa valita.

Konservatiivien vastaisku kaikuu somessa

Tiedettä väheksyviä asenteita on aina ollut. Uutta on sosiaalinen media, jonka kautta aggressiivinen palaute on lisääntynyt. Sosiaalisesti hyväksyttävämpää tällaisesta käytöksestä tulee, kun poliitikot antavat sille tukeaan niin kuin Unkarissa ja Donald Trumpin kaudella Yhdysvalloissa.

– Se on pahin uhkakuva, jota Suomessakin kannattaa katsoa, ettei siihen tilanteeseen jouduta.

Alussa mainitut tutkimusalat ovat niitä, jotka joutuvat eniten autoritaarisen populismin maalitauluiksi. Konservatiivisten arvojen puolustajat hyökkäävät liberaaleja näkemyksiä vastaan.

Väliverronen lainaa amerikkalaisia tutkijoita, jotka ovat seuranneet arvomuutoksia yhteiskunnassa vuosikymmenien ajan.

– He ovat havainneet, että koulutustason nousu ja kaupungistuminen johtavat liberaalien arvojen vahvistumiseen. Sille on syntynyt konservatiivisten arvojen puolustajien kulttuurinen vastaisku. Toimittajia ja tutkijoita kritisoidaan ja jopa uhkaillaan. Näille konservatiiveille tieteestäkin on tullut osa ”liberaalia eliittiä” yhteiskunnassa.

Yleistä tiettyjen tutkimusalojen tai -aiheiden leimaamista ei pidä sietää. Varsinkaan ei pidä sietää sitä, että tutkijoita häiritään ja maalitetaan.

Populistien käyttövoimana on pelko yhteiskunnallisten muutosten nopeudesta ja perinteisten arvojen alasajosta, Väliverronen kirjoitti Professoriliiton blogissa toukokuussa.

”Sananvapaudesta on tullut uhka. Myös tieteestä ja tieteentekijöistä on tullut uhka, sillä onhan tiede merkittävä yhteiskunnallinen muutosvoima.”

Professori Esa Väliverrosen mukaan tiedevastaisten kampanjoiden tavoitteena on pelotella tutkijoita vaikenemaan tai jopa vaihtamaan sellaiseen tutkimusaiheeseen, joka ei herätä poliittisia intohimoja.

Professori Esa Väliverrosen mukaan tiedevastaisten kampanjoiden tavoitteena on pelotella tutkijoita vaikenemaan tai jopa vaihtamaan sellaiseen tutkimusaiheeseen, joka ei herätä poliittisia intohimoja. Kuva: Emma Grönqvist

Kritiikkiä pitää sietää, leimaamista ei

Väliverrosen mukaan tämä näkyy oikeastaan kaikkialla Euroopassa, jossa on voimakkaita oikeistopopulistisia liikkeitä.

Kun perussuomalaisten nousu yli 10 vuotta sitten alkoi, moni oli huolissaan siitä, että muut puolueet mukautuvat sen rasistiseen kielenkäyttöön ja se vähitellen normalisoituu. Maahanmuuttopolitiikassa näin on käynyt ja nyt myös perussuomalaisten edustajien tieteeseen kohdistuvat tölväisyt ovat vähitellen levinneet laajemmalle.

Väliverronen toivoo, että näkyvät mielipidevaikuttajat eivät levittäisi yksittäisiin tutkijoihin kohdistuvaa kritiikkiä. Sen tiedetään johtavan maalittamiseen ja uhkailuun.

Esimerkillisenä tapauksena hän pitää lääketieteen professorin Juhani Knuutin Turun Sanomiin kirjoittamaa kolumnia, jossa hän kritisoi syytöksiä yhteiskuntatieteiden politisoitumisesta ja puolusti tieteen autonomiaa.

– Tällaisia puheenvuoroja yhteiskuntatieteilijät kaipaavat luonnon- ja lääketieteen puolelta.

Tukea hän toivoo myös tiedehallinnolta, poliitikoilta ja puolueilta.

Mitä kritiikkiä tutkijan pitääkin kestää ja mitä ei?

– Kritiikkiä toki pitää kestää, se on oikeutettua, että tutkimusta arvioidaan ja sen tuloksia kommentoidaan. Yleistä tiettyjen tutkimusalojen tai -aiheiden leimaamista ei pidä sietää. Varsinkaan ei pidä sietää sitä, että tutkijoita häiritään ja maalitetaan. Myös kritiikin esittäjillä pitää olla vastuuta siitä, mitä seurauksia sillä voi olla.

Tutkijoilta itseltään Väliverronen peräänkuuluttaa sitä, että pidetään tutkijan ja yhteiskunnallisen aktivistin roolit selkeästi erillään. Kriitikoille ei pidä antaa liian helppoa maalitaulua.

Yliopistouudistus heikensi akateemista vapautta

Tieteen vapautta ei uhkaa ainoastaan populismi. Suomi oli vielä vuonna 2007 akateemisen vapauden kärkimaa Euroopassa. Kymmenen vuotta myöhemmin Suomi oli pudonnut keskikastiin.

Asiantuntijoiden vertailevassa tutkimuksessa Suomen pudotuksen syyksi nostettiin vuonna 2009 hyväksytty Matti Vanhasen hallituksen yliopistouudistus, joka keskitti valtaa ja muutti yliopistoja hierarkkisemmiksi.

Silloisen opposition mukaan hallitus teki yliopistot riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta, vähensi niiden oikeutta määrätä toiminnastaan ja teki yliopistot keskenään eriarvoisiksi. Vanhasen porvarihallitus piti uudistusta välttämättömänä ja uskoi ulkopuolisen rahoituksen olevan yliopistojen etu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Väliverrosen mukaan asiantuntijat arvioivat yliopistouudistuksen kaventaneen tieteen vapautta.

– Vallan keskittymiseen liittyy ongelmia. En tiedä, kuinka paljon ne vielä vaikuttavat varsinaiseen tutkimuksen vapauteen, mutta olemme kollegan kanssa haastatelleet valtion tutkimuslaitoksissa työskenteleviä ympäristötutkijoita. Niissä on perinteisesti vielä hierarkkisempi kulttuuri ja viestintä on keskitetty niin, että tutkija ei voi aina kaikissa tilanteissa kommentoida vapaasti asioita ainakaan laitosta edustaessaan.

– Tutkimuslaitoksiin on levinnyt vähän tällainen kaupallinen kulttuuri, joka liittyy siihen, että ne ovat yhä enemmän riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Siellä on pelkoa, että joidenkin tutkijoiden kommentit saattavat karkottaa tutkimusten tilaaja-asiakkaita. Varsinkin ympäristötutkijat näyttävät kokevan ilmapiirin huonoksi. Se ei anna riittävästi vapautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Väliverrosesta on huolestuttavaa, jos yliopistoihin alkaa tulla samanlainen kulttuuri. Vielä siitä ei ole näkyviä esimerkkejä.

– Yliopistotutkija pystyy hyvin vapaasti toimimaan julkisessa keskustelussa, mutta kannattaa seurata, ettei synny sellaista tilannetta, jossa yliopiston johto tai viestintäosasto alkaa neuvoa, millä tavalla tutkijoiden pitäisi kommentoida asioita julkisuudessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jari Myllykoski

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

Pelastustoimeen toivotaan lisää koulutuspaikkoja.

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

Pia Lohikoski

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

Li Andersson puhui vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokouksen toritapahtumassa Tampereen Keskustorilla tiistaina.

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

Uusimmat

Jari Myllykoski

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

Pelastustoimeen toivotaan lisää koulutuspaikkoja.

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

Tervedenhuollon työntekijät osallistuivat seksuaalista väkivaltaa käsittelevään koulutukseen Holovanivskissa, Ukrainassa.

Lääkärit Ilman Rajoja kouluttaa Ukrainassa hoitohenkilökuntaa hoitamaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
03

Kommentti: ”Nuorten suojeleminen ei kiinnosta moniakaan, kunhan ahdistelija ei ole ulkomaalainen”

 
04

Sunnuntaivieras: Suomi on puolustuspoliittinen kaksinaismoralisti

 
05

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

17.08.2022

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

16.08.2022

Saramo tarjoaa vasemmistoliittoa seuraavaan hallitukseen: ”Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi”

16.08.2022

Olisiko jo aika sitoa lapsilisä indeksiin? Ministeri Sarkkinen ehdottaa tätä

16.08.2022

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

16.08.2022

35 miljoonan euron ehdotus budjettiriiheen: Toimeentulotukeen määräaikainen lisäys

16.08.2022

Vasemmistoliitto nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita Pirkanmaalla ja Helsingissä

15.08.2022

PAMin jäsenet arvioivat tilannettaan: Töitä riittää, mutta oma talous sakkaa

15.08.2022

Teollisuusliitossa ihmetellään veroalepuheita: ”Kokoomuksella pettää logiikka”

15.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään