Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei tehnyt viime vuoden keväällä erillistä päätöstä Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) käyttämisestä suojatarvikehankintoihin, kertoo ministeriön valmiuspäällikkö Pekka Tulokas.
Tulokkaan mukaan ministeriö ei tiettävästi myöskään pyytänyt keskukselta etukäteen arviota, pystyykö se toteuttamaan siltä odotettuja maskikauppoja koronaepidemian hektisessä alkuvaiheessa. Ministeriö kuitenkin halusi kokeilla uuden hankintakanavan avaamista. Hän luonnehtii ensimmäistä keskukselle osoitettua tukipyyntöä koeostoksi.
– Tällaista nimitystä heillä ei ollut, että he toimisivat kriisitilanteessa hankkijana. Koeostopyyntö tehtiin, koska haluttiin selvittää HVK:n valmiutta hoitaa kauppoja, Tulokas sanoo.
Tulokas on jo aiemmin sanonut poliisille, että STM:ssä on oltu ”täysin tietoisia”, että maskimarkkinat olivat tuolloin kiinni. Hän ei osaa kertoa STT:lle, onnistuiko HVK tekemään odotettuja maskikauppoja ennen kuin keskukselle esitettiin uusi, mittavampi hankintapyyntö. Tässä vaiheessa myös maan hallitus oli vastuuttanut hankinnat keskukselle. Yksi HVK:n suuren paineen alla tekemä hankinta johti johdon eroon.
Poliisin viime viikolla julkistaman esitutkintamateriaalin perusteella HVK:lle sysättiin koronapandemian alkuvaiheessa vähitellen lisää tehtäviä ja painetta. Ainakin STM:n Krista Kiuru (sd.) on usean poliisin kuuleman henkilön mukaan sysännyt vastuuta maskihankinnoista yksin HVK:n vastuulle, vaikka hänen ministeriönsä mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit pyrkivät tekemään hankintoja kaiken aikaa.
Ministeriö kääntyi alun perin keskuksen puoleen sen hallinnoiman rahaston ja sikainfluenssan aikana tekemien hankintojen vuoksi. HVK:n työntekijä kuitenkin arvioi myöhemmin poliisille, että korona- ja sikainfluenssapandemian hankinnat poikkesivat toisistaan.
STM turvautui naapurin rahoihin
Alkuvuodesta 2020 koronakriisi oli vasta aluillaan. Hankinnat saivat alkukimmokkeen helmikuun alussa, kun STM selvitti yliopistosairaaloilta niiden maski-, visiiri- ja suojavaatetilannetta.
Vastausten perusteella ministeriössä todettiin, että varastot olivat puutteellisia vaatimuksiin nähden. Pian tämän jälkeen 12. helmikuuta ministeriö esitti HVK:lle ensimmäisen tukipyynnön suojainten hankkimiseksi.
HVK toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa. Huoltovarmuuskeskuksen silloinen toimitusjohtaja Tomi Lounema pyysi tässä vaiheessa erikseen perustelut, miksi juuri se olisi hankinnoista vastuullinen. STM:n Tulokas vastasi sähköpostilla, ettei ministeriöllä ole asiaan rahoitusta ja että hankintoihin tulee ryhtyä viipymättä. Apuun haluttiin HVK:n alainen huoltovarmuusrahasto.
Sekä ministeriö että Huoltovarmuuskeskus tiesivät, ettei keskukselta pyydetty tehtävä normaalisti kuulu sen vastuulle. Keskus ei kuitenkaan halunnut kieltäytyä tehtävästä vaikean pandemiatilanteen keskellä.
Keskuksen ohjauksesta TEM:ssä vastaava Antti Neimala on kertonut poliisille, että hän ja Lounema olivat päätyneet siihen, että kyseessä oli ”ainoa tapa” hankintojen toteuttamiseksi kyseisessä tilanteessa. Myös Lounema on luonnehtinut kanssakäymistä STM:n kanssa aktiiviseksi ja hyvähenkiseksi.
– Jos hankinnat olisi sälytetty jollekin muulle organisaatiolle, niin hankintojen rahoitus ja toteutus olisi ollut hitaampaa, hän on kertonut.
Taloudellisen perustelun ohella STM:n ratkaisuun vaikutti se, että HVK oli hankkinut suojaimia varastoonsa vuosia aiemmin sikainfluenssan yhteydessä. Runsaat kymmenen vuotta sitten suojainhankintoja hoitanut työntekijä kuitenkin arvioi, että pandemiat erosivat toisistaan. Erona oli, että viimeksi hankintoja tehtiin normaaleja hankintakanavia pitkin. Työntekijä Riku Juhola syytti poliisille STM:ää siitä, että se teki ensimmäisen tukipyynnön liian myöhään.
Ensimmäinen tukipyyntö sisälsi maskien ohella muita tarvikkeita, joita HVK onnistui hankkimaan. Tulokas korostaa, että ministeriö antoi HVK:lle tukea lääke- ja laitehankintoihin. Hän kertoo, että viimeistään maaliskuussa ministeriö ja keskus viestittelivät ahkerasti varusteiden vaatimuksista.
Maskeja pyrittiin hankkimaan odottaessa kotimaisen tuotannon käynnistymistä. Missään vaiheessa alkukevättä HVK ei kieltäytynyt tekemästä hankintoja.
– Sellaista palautetta ei tullut, että he eivät pysty hoitamaan näitä, Tulokas sanoo.
Tilaukset ja odotukset kasvoivat
Selvityksen saatuaan Lounema katsoi, että HVK:n on pakko toimia kansallisen edun nimissä, jotta se paikkaa muiden jättämiä puutteita.
– Nyt ollaan pakkoraossa, hän tiivisti TEMin virkamiesjohdolle. Viestin saivat Antti Neimala, ministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson sekä HVK:n hallitusta johtava Ilona Lundström, joka on myös osastopäällikkö ministeriössä.
Vaikka keskus sitoutui hankintojen tekemiseen, Lounema varoitti ministeriön johtoa ja myös ministeri Tuula Haataisen (sd.) esikuntaa hankintojen tekemisen vaikeudesta jo helmikuussa. HVK onnistui tekemään muita siltä pyydettyjä hankintoja, mutta maskeja markkinoilta ei ollut saatavissa.
Ensimmäinen tukipyyntö oli verrattain pieni, kooltaan kaksi miljoonaa euroa. Sen jälkeen koronapandemia pahentui merkittävästi. Suomeen julistettiin poikkeusolot maaliskuun puolivälissä, ja STM esitti HVK:lle toisen tukipyynnön seuraavalla viikolla 24. maaliskuuta. Se ja huhtikuun alussa esitetty kolmas tukipyyntö kattoivat kymmeniä miljoonia euroja, ja niiden toteuttaminen vaati myös HVK:lle lisärahoitusta.
Tulokas korostaa, että tukipyyntö oli virallisesti esitys eikä määräys, jollaista ministeriöllä ei ollut valtuutta antaa. Toisen tukipyynnön yhteydessä maan hallitus kuitenkin velvoitti HVK:n tekemään hankintoja. Päätöksen muotoilussa korostuu jo aiemmin tehdyn tukipyynnön merkitys.
– Huoltovarmuuskeskus jatkaa materiaalihankintoja ja ryhtyy tarvittaviin uusiin toimiin sosiaali- ja terveysministeriön tarkemman ohjeistuksen mukaisesti, hallitus linjasi 24. maaliskuuta.
Kaikki tukipyynnöt olivat Tulokkaan ja STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhilan allekirjoittamia. Esitutkintamateriaalissa niiden sisältö on kokonaan salattu. Arvoltaan jokainen pyyntö oli edellistä suurempi.
Apujoukot liian myöhään
Maaliskuun lopulla paineet hankintojen tekemiseen kasautuivat, kun huoltovarmuusvarastot oli otettu käyttöön ja niiden rajallisuudesta oli uutisoitu.
– Hätä oli todella suuri, koska Puolustusvoimat olivat jo kehittäneet käytettyjen suojainten puhdistusjärjestelmänkin, upseeritaustainen Tulokas on kertonut poliisille.
Tällöin Lounema oli edelleen huolestunut HVK:n roolista. Hän kirjoitti jälleen Lundströmille, Neimalalle ja Gustafssonille alleviivatakseen, ettei tehtävänanto vastaa keskuksen tarkoitusta.
– Sen tietenkin tässä tilanteessa mukisematta teemme, vaikkakin näin kiiretahtiseen ja suureen volyymiin HVK:n organisaatiota ei ole tarkoitettu / mitoitettu, hän kirjoitti.
HVK:lle osoitettiin loppukuusta avuksi kolme työntekijää julkishallinnon hankintayhtiöstä Hanselista. Keskuksen kirjanpitäjä Mari Aulin on arvioinut poliisille, että keskus sai apujoukkoja liian myöhään.
Lounema välitti edellisen viestin edelleen HVK:n osastonjohtaja Jyrki Hakolalle uudella saatteella.
– Näen isoa riskiä siinä, että kun STM käyttää meitä hankintaorganisaationaan, niin kun tulevaisuudessa väistämättä tulee kritiikkiä esim. hankintojen hitaudesta vs. tarve kentällä, olemme me syyllinen, Lounema kirjoitti.
Lisäksi Lounema teroitti entisestään virhehankintojen vaaraa ja pyysi ministeriöiltä puoltoa riskinoton hyväksymiseksi. Asiaa tiedusteltiin HVK:n hallitusta johtavalta Lundströmiltä uudelleen paria päivää myöhemmin. Vastausta ei saatu. Juuri näihin aikoihin HVK hieroi maskikauppoja lukuisten toimijoiden, myös ulosottovelkaisen Onni Sarmasteen ja kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän kanssa.
Lundström on myöntänyt todistajana poliisille, että hän huomasi viestit vasta parisen viikkoa myöhemmin, kun epäonnistuneista hankinnoista oli uutisoitu. Hän vetosi saamiensa viestien suureen määrään sekä siihen, että Lounema ei informoinut hallitusta riittävällä vakavuudella.
– Heti kun (HVK:n) hallitus sai tiedon, niin me ryhdyimme toimimaan. – – Emme ennen [Sarmaste-kaupan paljastanutta] Suomen Kuvalehden juttua tienneet, miten sekaisin koko talo on, Lundström sanoi poliisille.
Organisaatioissa hallitusten tehtävänä on valvoa niiden alaisen operatiivisen johdon toimintaa.
”Miten tietämätön Kiuru on”
Esitutkintamateriaalin julkistuksen jälkeen uutisoitiin laajasti poliittisesta paineesta, joka HVK:hon kohdistui hankintojen tekemiseksi. Asiaan oli ottanut Louneman mukaan kantaa jopa presidentti Sauli Niinistö.
Materiaalista selviää myös, että koronatoimissa profiloitunut perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru sysäsi vastuun hankintojen tekemisestä yksinomaan HVK:n harteille, mikä aiheutti keskuksessa ja sitä ohjaavassa ministeriössä kummastusta.
– TEMin Neimalalle ihmettelin, että miten tietämätön ministeri Kiuru on siitä, että kenen hankintoja pitäisi tehdä. Kiuru ei tunnistanut sitä, että hänen hallinnonalan toimijoiden kuuluisi tehdä hankintoja eikä HVK:n, Lounema sanoi poliisille, jolle Neimala vahvisti hänen kertomansa.
STM:n Tulokas sanoo, että jo viime vuoden keväällä terveydenhuollon palvelujärjestelmä pyrki kaiken aikaa tekemään niin paljon hankintoja kuin mahdollista. Haaste oli sama kuin HVK:lla: jumiutunut markkina.
Kolmannen tukipyynnön yhteydessä 6. huhtikuuta TEM ja STM antoivat HVK:lle myös hankintojen valtakunnallisen koordinoimisvastuun. Tämän myötä HVK:n hallituksessa ihmeteltiin Louneman mukaan, kuinka suuri rooli keskuksella on STM:n hallinnonalalle kuuluvan tehtävän hoitamisessa.
Ministeriöstä tunnustusta hankinnoille
Epäonnistunut maskikauppa tuli julkisuuteen 8. huhtikuuta 2020. Ensin viranomaiset kertoivat tilauksen puutteista tiedotustilaisuudessa, ja saman päivän iltana Suomen Kuvalehti kertoi kaupan taustoista.
Samana päivänä myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi suojaintilannetta tiukkasanaisesti. Hän suomi osaa sairaanhoitopiirejä ja kuntia puutteellisesta varautumisesta sekä totesi, että vastuu asianmukaisesta varautumisesta on jokaisella toimijalla.
– Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa, Marin kirjoitti Twitterissä.
Julkinen keskustelu velloi kuitenkin HVK:n ympärillä. Kaksi päivää myöhemmin Marin ilmoitti lehtihaastattelussa, että Tomi Lounema ei nauti hänen luottamustaan. Lounema erosi vielä samana päivänä. Maskihankintoihin osallistuneet Jyrki Hakola ja Asko Harjula vapautettiin työtehtävistään seuraavana päivänä. Heidät irtisanottiin myöhemmin.
Myöhemmin huhtikuussa HVK ilmoitti TEM:lle ja STM:lle, ettei se pysty hoitamaan sille sälytettyjen laboratoriotarvikkeiden hankintaa.
– Huoltovarmuuskeskuksen hallitus piti näiden hankintojen toteuttamista silloisissa olosuhteissa Huoltovarmuuskeskuksen kautta liian riskipitoisena, oikeuskansleri Tuomas Pöysti on kuvaillut.
Louneman, Hakolan ja Harjulan toiminnasta alkoi poliisitutkinta epäillystä luottamusaseman väärinkäytöstä. Syyttäjä päätti olla nostamatta syytteitä Sarmaste-kaupasta ketään vastaan.
Tulokas haluaa antaa maskikauppoja ja muille hankintoja tehneille tunnustusta. Hän korostaa, että kritisoidusta kaupasta huolimatta HVK teki paljon onnistuneita hankintoja.
– Sillä oli Suomelle todella iso merkitys. Kahdessa toimituksessa oli virheellistä materiaalia, mutta sen jälkeen materiaalia alkoi virrata Suomeen.
uutiskirje 
