Venäjän presidentti Vladimir Putin kohahdutti viime viikolla vaatimalla takeita siitä, että Nato ei laajene itään.
– Ehdotamme neuvotteluiden aloittamista tästä asiasta. Haluan painottaa, että tarvitsemme juridiset takuut, sillä länsimaiset kollegamme eivät ole täyttäneet suullisesti antamiaan vakuutuksia.
Suullisilla vakuutuksilla Putin viittasi todennäköisesti Neuvostoliiton viimeiselle presidentille Mihail Gorbatšoville Saksojen yhdistymisprosessissa vuonna 1990 annettuihin lupauksiin. Saman vuoden marraskuussa Neuvostoliitto oli itsekin hyväksymässä Pariisissa Uuden Euroopan peruskirjaa, jossa vahvistettiin valtioiden vapaus valita omat liittonsa.
Tästä on kysymys, kun Nato ja Euroopan maat torjuivat Putinin vaatimuksen suoralta kädeltä. Naton laajeneminen ei ole lisännyt Euroopan turvallisuutta. Venäjän vuodesta 2008 alkanut sotilaallisen jännityksen lisääminen on suora vastaus sille, että sen entinen päävihollinen on tullut rajoille. Se on silti jokaisen valtion oma asia, ja useimmat Neuvostoliiton kanssa liitossa olleet tai osavaltiot ovat katsoneet turvallisuutensa vaativan läntisen sotilasliiton suojaa.
Putinin vaatimus tarkoittaisi paluuta kylmän sodan aikaisiin etupiireihin. Suurvallat sanelisivat omalleen, mikä sille on luvallista ja mikä kiellettyä. Tätä ei tietenkään voi hyväksyä. Suomen kansa ei kannata Nato-jäsenyyttä eikä siihen liittyminen olisi viisasta. Jäsenyys on silti Suomen eikä Venäjän päätösvallassa oleva asia.
Putinin olisi syytä paneutua Venäjän talouteen ja kansan elintason parantamiseen. Uhittelullaan hän on tahtomattaan Naton paras markkinamies. Suomessakin mielipiteet Natosta ovat muuttuneet myönteisemmiksi, vaikka itse jäsenyyttä kannatti vain 24 prosenttia aiemmin joulukuussa julkaistussa kyselyssä.
Jatkuva historian vääristely ei paranna Venäjän näkemysten vetovoimaa. 30.11. Venäjän Etelä-Afrikan suurlähetystö liitti talvisodan Suomen ja natsi-Saksan yhteistyöhön. Todellisuudessa sodan syy oli Neuvostoliiton ja Saksan sopima etupiirijako.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 
