Malawilaiset järkyttyivät, kun parlamentin entinen varapuhemies Clement Chiwaya ampui itsensä hengiltä kansalliskokouksen rakennuksessa Lilongwessa syyskuussa. Samalla katse kääntyi kansalaisten mielenterveysongelmiin.
Asiantuntijoiden mukaan itsemurhatapausten määrän jyrkkä nousu on muodostunut Malawin mielenterveyshaasteiden näkyvimmäksi merkiksi.
– On masennusta, stressiä ja monia muita häiriöiden hiljaisia muotoja. Useimmiten me reagoimme nopeammin, kun ongelmallinen ihminen alkaa aiheuttaa harmia, Zomban mielisairaalan psykiatri Harry Kawiya sanoo.
– Itsemurhien lisääntyminen viime aikoina kertoo meille, ettei mielenterveysongelmia ole asianmukaisesti hoidettu.
Zomban mielisairaala on Malawin ainoa mielenterveyden lähetesairaala ja toinen vain kahdesta mielenterveyteen erikoistuneesta laitoksesta.
Lähes poikkeuksetta miehiä
Poliisin tilastot näyttävät, että viimeisen kolmen vuoden aikana itsemurhat ovat rajusti lisääntyneet. Esimerkiksi vuoden 2021 tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana rekisteröitiin 76 itsemurhaa eli lähes puolet enemmän kuin vastaavana ajanjaksona edellisvuotena.
Lilongwelaisen poliisiaseman tiedottaja Foster Benjamin kertoo, että asemalla rekisteröidään keskimäärin kuusi itsemurhaa kuukaudessa.
– Luvut ovat nousseet jyrkästi ja se huolettaa. Itsemurhien syyt vaihtelevat perheriidoista talousvaikeuksiin. Itsensä tappavat ovat lähes poikkeuksetta miehiä.
Velat ajoivat hirteen
Kylässä Lilongwen ulkopuolella mies hirtti itsensä, sillä ei pystynyt maksamaan pienen tupakkafarminsa velkoja. Miehen leski Christina Makwencha on neljän lapsen yksinhuoltaja. Hän kertoo, miten menetti miehensä viljelykauden juuri loputtua.
– Teimme niin raskaasti tappiota, ettemme voineet maksaa kaikille työläisillemme emmekä maataloustarvikemyyjillekään, joilta olimme ostaneet velaksi.
Eräänä iltana, kun nainen oli palaamassa kyläkokouksesta, hän näki miehensä roikkuvan puusta pellolla lähellä heidän kotiaan. Silloin hän äkkiä ymmärsi tämän oireilun.
– Lähes kahden viikon ajan hän oli tullut aina vain levottomammaksi ja epätavallisen äkäiseksi ja alkanut jättää aterioita väliin.
Tiedonpuutetta
– Itsemurhien lisääntymisestä huolimatta tietoisuus mielenterveysongelmista ei ole yleistä malawilaisten keskuudessa, toteaa tri Charles Masulani. Hän on katolisen kirkon ylläpitämän mielisairaalan johtajalääkäri.
– Jos ihminen saa malarian, hän tietää, minne mennä. Malariasta on paljon tietoa. Mutta mielenterveysongelmista meillä ei Malawissa ole paljon tietoa. Niinpä ihmiset vain kamppailevat sisäisesti hakematta apua terapeuteilta tai uskonnollisilta johtajilta tai keneltäkään, joka voisi sitä tarjota, Masulani sanoo.
Mielenterveystyö ei kiinnosta
Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2017 oikeusasiamiehen selvityksessä havaittiin räikeitä puutteita julkisen terveydenhoidon mielenterveyspalveluissa. Oikeusasiamies muun muassa syytti terveysministeriöitä itsepintaisesta psykiatrisen henkilökunnan pulasta, joka vaaransi mielenterveyshoidon laadun. Henkilökuntaa saattoi pahimmilla alueilla olla yksi puolta miljoonaa asukasta kohti.
Neljä vuotta oikeusasiamiehen selvityksen jälkeen ongelmat ovat ennallaan. Lääkärinvirkoja on vähän, mutta eipä ole hakijoitakaan. Kun terveysministeriö toukokuussa yritti rekrytoida psykologeja, kukaan ei hakenut paikkoja. Mielenterveystyölle ei myöskään ole osoitettu erillisiä varoja valtion budjetissa.
Oikeusasiamiehen raportissa syytettiin vanhentunutta lainsäädäntöä mielenterveyden sivuuttamisesta. Voimassa oleva mielenterveyslaki on vuodelta 1948, jolloin Malawi oli vielä Britannian siirtomaa.
Uutta mielenterveyslakia luonnostellaan parhaillaan ja parlamenttiin se tuodaan mahdollisesti ensi helmikuussa. Terveysministeriön mielenterveysasiantuntija tohtori Michael Udedi uskoo, että uusi laki takaa mielenterveystyön rahoituksen, mukaan lukien ammattilaisten koulutuksen.
Udedi kuitenkin vastuuttaa myös kansalaisia. Yhteisöjen tulisi hänen mukaansa tehdä osansa, jotta mielenterveysongelmiin liittyvät leimaaminen ja syrjintä loppuisivat.
uutiskirje 
