Teknologiateollisuuden työnantajat ja Ylemmät toimihenkilöt YTN yllättivät viime sunnuntai-iltana valtakunnallisella työehtosopimuksella 100 000 työntekijälle. Kyseessä oli ensimmäinen valtakunnallinen sopimus sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus lopetti sopimustoiminnan ja siirsi sen uudelle yhdistykselle.
Mutta mikä on sopimuksen yleisempi merkitys?
Työnantajapiireissä tulkitaan, että kustannusvaikutukseltaan tänä vuonna 1,8 prosentin sopimus muodostaa yleisen linjan tai peräti palkkakaton, jota ei muissa sopimusneuvotteluissa ylitetä. Teollisuusliitossa oltiin ratkaisun synnyttyä täysin toista mieltä. ”Teollisuusliitto hakee omat ratkaisut emmekä sido käsiämme muiden päätöksiin”, twiittasi liiton puheenjohtaja Riku Aalto sunnuntaina.
Teollisuusliitto ja työnantajayhdistys pääsivät neuvottelutulokseen tiistai-iltana. Sen sisältö avataan myöhemmin perjantaina, jos Teollisuusliiton valtuusto hyväksyy sopimuksen. Selvää lienee kuitenkin se, että palkankorotusprosentti alkaa tässä neuvottelutuloksessa kakkosella.
Vanhassa työmarkkinamallissa Teollisuusliitto neuvotteli päänavauksen, joka sai kelvata muillekin liitoille. Nimenomaan työnantajien tahdosta tätä mallia ei enää ole. Siksi heidän on turha haikailla myöskään mistään yhteisestä linjasta.
Kulisseissa työnantajat kuitenkin pyrkivät tälläkin kierroksella keskinäiseen koordinaatioon. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi viime viikolla Kansan Uutisille , että tätä ratkaisua koordinoidaan tarkemmin ja enemmän kuin yhtäkään aiemmin tehtyä tupoa.
– Me teemme työehtosopimusta vain teknologiateollisuuteen. Työnantaja markkinoi että keskitetyt on ohi, mutta tosiasiassa me teemme koko ajan keskitettyä, Lehtonen sanoi.
Työnantajat yrittävät poimia rusinat pullasta, paikallisen sopimisen, jonka raamit määritellään kuitenkin Etelärannassa.
Ei tule onnistumaan. Teollisuusliitto sai jo todennäköisesti paremman korotuksen ja niin tekee myös Ammattiliitto Pro. Niiden jälkeen vuorossa ovat julkinen ala ja muun muassa jo valmiiksi ärsytetyt hoitajat.
Sitä niittää, mitä kylvää. Elinkeinoelämän keskusliitto sen aloitti, joten elinkeinoelämä vastatkoon nyt kaikista pieniin osiin pirstotun sopimustoiminnan seurauksista.
uutiskirje 
