SuPer-liiton tuore kyselytutkimus osoittaa, että hoitoalalla työnantaja testaa kielitaitoa harvoin ennen työn aloittamista. Vain neljä prosenttia vieraskielisistä vastaajista kertoo työnantajan testanneen heidän kielitaitonsa ennen työn aloittamista.
69 prosentin kielitaito oli testattu opintojen aikana. Noin 26 prosenttia ilmoitti, että ei ole ollut ollenkaan kielitestissä.
Vastuu työnantajalla
”Valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus”.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer muistuttaa, että työnantajalla on vastuu työntekijöiden ammatissa tarvittavasta kielitaidosta.
– Sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa kielitaitovaatimusta on pidettävä ehdottomana, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Liitto selvitti marraskuussa 2021 jäsentensä näkemyksiä maahanmuutosta ja kielitaidosta.
Yli puolella vastaajista on vieraskielisiä työkavereita. Työnantajat ovat aktivoituneet rekrytoimaan ulkomailta työvoimaa. Kyselyn vastaajista 240 kertoi, että heidän työpaikallaan on työnantajan aktiivisesti rekrytoimia työntekijöitä. Näistä vastaajista 80 prosenttia työskentelee yksityisellä työnantajalla.
Potilasturvallisuus voi vaarantua
Vieraskielisten kielenoppimista työpaikalla ei ole tuettu työnantajan toimesta, vaan kielen opettaminen on jätetty muiden työntekijöiden vastuulle. Tästä syystä työntekijät kokevat ylimääräistä kuormitusta työssä. Työnteko kiireessä ilman kielellistä tukea ei myöskään kehitä vieraskielisen ammatillista kielitaitoa toivotulla tavalla.
Puheenjohtaja Paavola muistuttaa, että virheiden ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi kuin virheiden korjaaminen.
– Jos kielitaidon testaamiseen ja kehittämiseen ei löydy sovittuja toimintatapoja, potilas- ja asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus vaarantuvat. Työnantajan tulee rohkaista työyhteisöä keskustelemaan hoitotyön kulttuurista ja kieleen liittyvistä asioista, Paavola sanoo.
– Koska on kyse julkisista peruspalveluista, on valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus ja testit erityisesti silloin kun työvoimaa aktiivisesti rekrytoidaan ulkomailta.
SuPerin kyselyyn vastasi 4 992 superilaista. He työskentelevät sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa. Pääosa vastaajista on työssä vanhustenhoidossa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia vastaajia on 320.
uutiskirje 
