Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla tiukan kannan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseen. Vasemmistoliiton euroedustaja Silvia Modig äänesti parlamentin kannan puolesta.
Parlamentin kantaa on kritisoitu Suomessa, sillä sen on tulkittu pakottavan eurooppalaisia mittaviin asuntorakennusten remontteihin energiatehokkuuden parantamiseksi. Media on jo puhunut “pakkoremonteista”.
– Suomessa parlamentin kanta on ymmärrettävästi herättänyt huolta, mutta mielestäni uutisoinnista on piirtynyt hyvin harhaanjohtava kuva, europarlamentaarikko Modig sanoo KU:lle.
Energiaköyhyydestä kärsii 50 miljoonaa eurooppalaista, ja suurimpia syitä siihen on rakennusten energiatehottomuus.
– Käynnissä vaikuttaa olevan väärinymmärtämisen MM-kisat.
Modig ounastelee myös, että julkista keskustelua Suomessa hieman värittää eräillä puolueilla oleva vaalipaniikki.
– Tästä äänestystuloksesta halutaan tehdä nyt vaaliase, jota riepotella vaalikentillä, Modig arvioi.
Hän kertoo myös panneensa merkille, että esityksen hyödyt loistavat poissaolollaan iltapäivälehtien klikkiotsikoista.
– Kyllähän jokainen maksettu laskukin näyttää ihan älyttömältä, jos jättää täysin huomioimatta sen, mitä sillä saa. Tässähän pyritään auttamaan kansalaisia pienentämään energialaskuaan ja vaaditaan EUn tukea siihen. Ja viemään meitä kohti itsenäisyyttä energian suhteen, Modig sanoo.
Ei minkään sortin päätöstä, vaan kanta trialogiin
Silvia Modig tahtoo tehdä selväksi, että tällä viikolla parlamentin äänestyksessä ei käsiteltävänä ollut itse direktiivi.
– Parlamentissa ei tehty minkään sortin päätöstä uudesta lainsäädännöstä koskien rakennusten energiatehokkuutta, vaan parlamentti päätti oman neuvottelukantansa, Modig toteaa.
Lainsäätäminen EU:ssa menee yksinkertaistaen siten, että ensin komissio antaa käsiteltäväksi esityksen, hieman samaan tapaan kuin hallituksen esitykset Suomen eduskunnassa. Tämän jälkeen EU:n muut toimielimet eli Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden hallituksista koostuva Euroopan unionin neuvosto muodostavat omat kantansa esitykseen.
Kantojen muodostamisen jälkeen käydään näiden kolmen instituution välillä neuvottelut, joita kutsutaan trialogiksi. Näissä neuvotteluissa EU:n kolme instituutiota neuvottelevat, kunnes saadaan aikaiseksi kompromissi, joka käy kaikille kolmelle.
– Varmuudella siis voimme tietää, että lopputulos ei ole yksi yhteen yhdenkään kannan kanssa, koska ne eroavat toisistaan suuresti, Modig avaa.
– Itse ajattelen, että neuvotteluihin kannattaa aina mennä neuvotteluvaralla, jotta voi joustaa kompromissien löytymiseksi, ilman että päämäärä menetetään.
Parlamentin neuvottelukanta ei kuitenkaan ole Silvia Modigin mielestä ongelmaton, sillä sekin on kompromissi parlamentin ryhmien näkemysten välillä.
–Minä kun en yksin näitä päätä, vaan edustuksellisessa demokratiassa kaikilla edustajilla on yksi samanarvoinen ääni, Modig toteaa.
Hän kuitenkin lisää, että on tärkeää ymmärtää, että tämä on vasta neuvottelukanta.
– Lopputulos tulee olemaan hyvin erilaisen näköinen. Me työskentelemme sen puolesta, että se sisältää lopullisessa muodossaan edelleen vahvan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaateen.
”Kyllähän jokainen maksettu laskukin näyttää ihan älyttömältä, jos jättää täysin huomioimatta sen, mitä sillä saa.”
Energiatehokkuuden parantamista tarvitaan
Miksi tällaisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan? Silvia Modig valottaa asiaa kertomalla, että EU:ssa rakennuskantaa remontoidaan tällä hetkellä noin prosentin vuosivauhdilla.
– Nykyisestä rakennuskannasta on 2050 pystyssä 85-95 prosenttia, joten energiatehokkuutta on nostettava nykyistä tahtia nopeammin, jos haluamme olla hiilineutraaleja 2050, hän sanoo.
Modig valottaa parlamentin kannan taustoja kertomalla, että EU:n energiankulutuksesta 40 prosenttia menee rakennuksiin.
– Energiaköyhyydestä kärsii 50 miljoonaa eurooppalaista, ja suurimpia syitä siihen on rakennusten energiatehottomuus. Esityksen tavoite on siis pienentää energian hukkaan heittämistä, alentaa kotitalouksien energialaskua remonttien kautta ja luoda markkinoita ilmastokestäville ratkaisuille, missä suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista ja mahdollisuuksia, Modig luettelee.
– On myös selvää, että lopullinen laki ei saa tuoda kohtuuttomia taloudellisia vaatimuksia ihmisille, etenkään pienituloisille, hän lisää.
Hän toteaa myös, että EU ei voi saavuttaa sille asetettuja ilmastotavoitteita ilman, että energiatehokkuutta parannetaan.
– Myös energiaturvallisuuden ja -omavaraisuuden saavuttaminen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän energiaa tuhlaamme turhaan. 75 prosenttia EU:n rakennuksista vuotaa ja hukkaa merkittävästi energiaa joka päivä.
Tällä viikolla hyväksytty Euroopan parlamentin neuvottelukanta sisältää ajatuksen siitä, että myös energiatehokkuuspäätösten on oltava linjassa vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
– Pariisin sopimuksen taso on välttämätöntä saavuttaa, mikäli haluamme hillitä ilmastonmuutosta ja pienentää sen inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia, Modig sanoo.
Pariisin sopimuksessa sovitun polun eli 1,5 asteen lämpenemisen ylittävät skenaariot tulevat monin kerroin kalliimmaksi kuin mikään esitetty toimi, tai ne kaikki yhteensä.
– Siksi kiristimme komission tavoitetasoa esimerkiksi vauhdittamalla fossiiliseen energiaan pohjaavien lämmitysratkaisujen alasajoa. Tärkeää on huomata, että parlamentti vaatii kannassaan vastuuta remonteista valtioille, ei kansalaisille, Silvia Modig painottaa.
Joustoja ja poikkeuksia jäsenmaille
Euroopan parlamentti siis vaati tällä viikolla hyväksytyssä kannassaan, että jos energiatehokkuusvelvoite tulee voimaan, on EU:n jäsenmailla myös velvoite tukea kansalaisiaan merkittävällä tavalla. Parlamentin kanta sisältää myös erilaisia joustoja ja poikkeuksia, joissa huomioidaan jäsenmaiden erilaiset lähtötilanteet.
– Ensin energiatehokkuusvelvoitteet tulisivat julkisille ja kaupallisille rakennuksille. Asuinrakennuksille ne tulisivat vasta myöhemmin, Modig sanoo.
Uusien rakennusten olisi oltava niinsanottuja “nollaenergiataloja” vuoteen 2028 mennessä ja vanhojen kokonaisuudessaan vuoteen 2050 mennessä. Parlamentin vaatimus on myös, että velvoitteiden on oltava toteuttamiskelpoisia, ja niissä on oltava joustoa, jotta eri maiden erilaiset todellisuudet huomioidaan.
– Ei kukaan vaadi, että vanhasta hirsitalosta pitäisi tehdä nollaenergiatalo. Sen sijaan tarkoituksenmukaisuus ja toteuttamiskelpoisuus ratkaisevat.
Parlamentin kanta oli yksi askel kohti lakia
Modig korostaa vielä, että parlamentissa hyväksyttiin vain neuvottelukanta, eli ei siis lopullista lakia.
Modig havainnollistaa prosessia vertaamalla EU-lainsäädännön tekemistä kuvanveistämiseen.
– Lopullinen laki on niin kuin patsas, joka pitää saada esiin marmorin sisältä veistämällä pois kaikki ylimääräinen. Nyt kun parlamentin kanta on hyväksytty, olemme vasta valinneet sopivan marmorimöhkäleen, josta sitten ryhdytään vasaralla ja taltalla kilkuttelemaan tavaraa pois, kunnes se patsas paljastuu sieltä esiin, Modig sanoo.
Silvia Modig kertoo myös kokemuksesta tietävänsä, että itse lakien kokonaisuus muuttuu paljon trilogeissa, ja joustoja ja poikkeuksia tulee lisää.
Modig sanoo ottavansa ilmastotoimissa ja energiapolitiikassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vakavissaan.
– Vasemmistoliiton meppi on aina pienituloisten puolella, siitä voitte olla varmoja. Me nimenomaan olemme se poliittinen voima, joka vaatii vihreän siirtymän olevan sosiaalisesti oikeudenmukainen, Silvia Modig jyrähtää.
Euroopan parlamentti äänesti tiistaina täysistunnossa parlamentin neuvottelukannasta rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Äänestystulos oli 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.
Muista suomalaismepeistä Ville Niinistö (vihr), Alviina Alametsä (vihr) ja Heidi Hautala (vihr), Miapetra Kumpula-Natri (sdp) ja Sirpa Pietikäinen (kok) äänestivät parlamentin kannan puolesta.
Parlamentin kantaa vastustivat Mauri Pekkarinen (kesk), Elsi Katainen (kesk), Teuvo Hakkarainen (ps), Henna Virkkunen (kok) ja Nils Torvalds (r). Petri Sarvamaa (kok), Eero Heinäluoma (sdp) ja Laura Huhtasaari (ps) eivät olleet äänestyksessä paikalla.
uutiskirje 
