– Pidän tätä historiallisena suomalaisilla työmarkkinoilla. Koskaan aiemmin ei näiden suuntaviivojen puitteissa ole tällaista sopimusta tehty. Ala kehittyy vahvasti siihen suuntaan, että työehdot on ollut välttämätöntä saada koskemaan myös yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Kollektiivisesta neuvottelusta tuli mahdollista, kun Euroopan komissio tiedotti syksyllä 2022 hyväksyneensä suuntaviivat sille.
– Saimme sen vastauksen, jota olimme hakeneet vuosikausia. Toivottavasti seuraajia tulee eri aloilla lisää. Muodothan voivat olla erilaisia, joko työehtosopimuksia (tes) tai muu kollektiivinen ratkaisu. Tässä pidettiin mielekkäänä, että sama tes koskee työsuhteisten kanssa samaa työtä tekeviä yksinyrittäjiä, Savolainen toteaa.
”Pidän tätä historiallisena suomalaisilla työmarkkinoilla.”
EU-komission linjauksessa kollektiivinen neuvotteluoikeus koskee ei-työsuhteisia työntekijöitä, joiden neuvotteluasema on heikko ja joiden työskentely rinnastuu palkansaajiin. Heidän kohdallaan kollektiivinen sopiminen ei riko kilpailulainsäädäntöä. Komissio aikoo myös seurata, miten sen antamat suuntaviivat otetaan eri maissa huomioon.
Sopimukseen suositus myös perhevapaista
Saga Vera Oy:n toimitusjohtaja Janne Kauppila toteaa osapuolten yhteisessä tiedotteessa, että kysymys on av-kääntäjien työn arvostuksesta.
– Sopimus on av-kääntäjien kunnianpalautus, sillä nimenomaan yksinyrittäjien palkkiotaso on ollut ja on edelleen alallamme suuri epäkohta.
Kauppilan mukaan koko alan on tehtävä työtä av-kääntäjien työn arvostuksen eteen. Hän sanoo pitävänsä saavutettua sopimusta merkittävänä avauksena.
Av-käännösalalla työskentelee noin 400 kääntäjää, joista suurin osa työsuhteiden ulkopuolella. Nyt tehty palkkaratkaisu noudattelee niin sanottua yleistä linjaa.
Sopimukseen kirjattiin muitakin parannuksia, kuten suositus perhevapaista. Lisäksi esimerkiksi saamen kieleen käännettäessä kääntäjälle maksetaan lisäkorvaus, koska kääntäjä saattaa joutua jopa luomaan uutta termistöä.
Av-käännösyrityksiä koskevan työehtosopimuksen neuvottelivat työntekijöitä edustavat Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat sekä sen jäsenjärjestö Kieliasiantuntijat. Työnantajapuolen sopijaosapuolia ovat Saga Vera Oy, Pre-Text Oy, Movision Ky ja Rosmer International osk.
Yksinyrittäjien ansiotaso keskimäärin surkea
Petri Savolaisen mukaan freelancereina työskentelevät audiovisuaalisen alan kääntäjät ansaitsevat jopa vain kolmanneksen siitä, mitä työsuhteiset. Freelance-journalisteilla ansio on noin puolet työsuhteisten ansiosta. Media-alalla siirrytään yhä enenevässä määrin kohti free-työn käyttöä. Työsuhteinen työ vähenee.
– Meillä on kasvava joukko yksinyrittäjiä ja muita vastaavia, jotka nimenomaan tarvitsevat sellaista turvaa, mihin tessit ja työlainsäädäntö on luotu.
Journalistiliitto haluaisi neuvotella myös freelance-journalistien ehdoista kollektiivisesti, mistä työnantajia edustava Medialiitto on kuitenkin kieltäytynyt.
– Toivottavasti tämä vauhdittaa myös niitä neuvotteluita. EU-komissio on hyvin selvälinjaisesti ilmoittanut, missä tilanteissa vähimmäistyöehdoista on mahdollista sopia kollektiivisesti, Savolainen toteaa ja kiittää sopimuksessa mukana olevia suomalaisia av-käännösyrityksiä.
Medialiitto ei ole muuttamassa kantaansa
Mitä journalisteihin tulee, työnantajia edustava Medialiitto puolestaan tulkitsee, että kollektiivinen neuvottelu rikkoisi kilpailulainsäädäntöä.
– Tietojemme mukaan heidän laintulkintansa poikkeaa myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemyksestä. EU-komissio on korkein elin ja viime kädessä EU-tuomioistuin, ja on vaikea kuvitella, että komissio tekisi vuosia kestäneen valmistelutyön jälkeen avauksen, jolla lähtisi tietoisesti rikkomaan omaa kilpailulainsäädäntöään. Kansallisesti ei voida tehdä tiukempia linjauksia, Journalistiliiton Petri Savolainen sanoo.
Medialiiton elinkeinopoliittinen johtaja Riikka Tähtivuori korostaa, että kysymys on tiedonannosta, ei pakottavasta säätelystä kansallisen lainsäädännön yli. Tällä hetkellä suomalainen lainsäädäntö tunnistaa vain palkansaajat ja yrittäjät.
”Toivottavasti seuraajia tulee eri aloilla lisää.”
Hänen mukaansa kollektiivinen sopiminen näyttäytyy työnantajapuolelle kilpailuoikeudellisena riskinä.
– Siinä on toimialalla niin isot riskit siitä, että syyllistytään kilpailurikkomukseen. Sanktiot niistä ovat tosi isot.
Tähtivuoren mukaan Medialiitto sai myös työ- ja elinkeinoministeriöltä syksyllä selkeän viestin, ettei lainsäädäntö ole komission linjauksen pohjalta muuttumassa eikä muutakaan uutta ohjeistusta tulossa.
– Kysymys ei ole EU-lainsäädännöstä vaan vain tiedonannosta, joka ei mene voimassa olevan sääntelyn yli eikä sisällä velvoitetta sen noudattamiseen.
Media-alalla työskentelee kuitenkin suuri joukko yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä, jotka ovat täysin riippuvaisia yhden tai kahden yrityksen toimeksiannoista, mutta ilman työsuhteisen turvaa. Miten ratkaisisitte heidän asemaansa liittyvät ongelmat?
– Olemme sitä mieltä, että nykyinen sääntely on toimivaa. Jos freelancerilla on työsuhteen tunnusmerkit täyttävä tilanne, silloin mennään sen puitteissa, mutta muuten on kysymys yritysten välisestä kollektiivisesta sopimisesta.
uutiskirje 
