Neuvottelut Suomen seuraavasta hallituksesta jatkuvat jo kuudetta viikkoa Säätytalolla Helsingissä. Puolueiden edustajien lisäksi Säätytalolla ovat päivystäneet myös opiskelijaliikkeen aktivistit muistuttamassa poliitikkoja opiskelijoiden asioista.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Jenni Suutari kertoo KU:lle panneensa merkille, että hallitusta neuvottelevien poliitikkojen puheet ja teot eivät täsmää.
– Vaikka puhutaan hyvin kauniisti koulutuksesta, opiskelijoista ja siitä, miten opiskelijat ovat jonkinsorttinen tulevaisuus tälle maalle, niin silti rahaa ei olla valmiita käyttämään näihin asioihin, Suutari sanoo.
Raha ratkaisee
Tietoa hallitusneuvotteluissa päätetyistä tai edes päätettävistä asioista on tihkunut julkisuuteen melko vähän. Yle kuitenkin uutisoi toukokuun lopulla, että valtiovarainministeriö on antanut poliitikoille vastauksia toimista, joilla opiskelijat saataisiin valmistumaan nopeammin. Ministeriön vastauksissa ehdotetaan muun muassa lukukausimaksuja, opintolainahyvityksen muutoksia ja opintotukikuukausien vähentämistä.
SYL:n Jenni Suutari tyrmää avaukset heti kättelyssä.
– Nämähän ovat ihan todella huonoja keinoja. Kaikki, Suutari jyrähtää.
Hän sanoo ehdotusten osoittautuvan pitkällä aikavälillä kestämättömiksi.
– Silloin, kun Juha Sipilän (kesk) porvarihallitus teki edellisen kerran merkittäviä muutoksia opintotukeen, eli leikkasi tukikuukausia ja kiristi niiden ehtoja, ei tutkintojen läpäisyaste merkittävästi parantunut. Se osoittaa, että tällaiset keinot eivät tehoa.
Jenni Suutari huomauttaa myös, että vaikka suomalaisten korkeakoulutustason nosto on ollut lähes kaikille puolueille koulutuspolitiikan prioriteetti, ei siihen kuitenkaan olla valmiita näiden tietojen perusteella laittamaan ollenkaan rahaa.
– Koulutustason nostaminen maksaa tosi paljon, ja se pitää myös myöntää. Kyllähän se mahdollista olisi, jos siihen vaan oltaisiin halukkaita aidosti panostamaan. Sen sijaan Säätytalolla haetaan nyt tällaisia todella kivuliaita säästötoimenpiteitä, joilla sitten saataisiin raavittua hieman rahaa valtion kassaan. Osaamistason nostamisen pitäisi ilmeisesti tapahtua ilmaiseksi, Jenni Suutari tuumii.
Suutari sanoo, että koulutustason nostaminen vaatisi korkeakoulutuksen laajentamista. Se tarkoittaisi lisää aloituspaikkoja koulutusohjelmiin ja lisää joustavuutta opintoihin.
– Sen sijaan tuleva hallitus on valitsemassa linjan, jolla päin vastoin supistetaan korkeakoulutusta entistä rajatummalle joukolle Suomessa.
Jenni Suutari ei ole vakuuttunut siitä, että valtiovarainministeriön esittämät toimenpiteet jouduttaisivat opiskelijoiden opintojen etenemistä tai tutkintojen valmistumista.
– Vaikuttaa siltä, että siellä vaan kylmästi ollaan etsimässä säästökeinoja ja pohtimassa sitä, mitä jää viivan alle.
Jos halutaan oikeasti nostaa koulutustasoa, se vaatisi Suutarin mukaan sitä, että aloituspaikkoja lisättäisiin merkittävästi ja niitä rahoitettaisiin täysimääräisesti.
– Tällaiset pienet viilaustoimenpiteet eivät ratkaise tätä ongelmaa ollenkaan.
Inhimillisempää otetta
Suutari kertoo, että SYLin edustajat ovat Säätytalolla pitäneet esillä myös inhimillisiä keinoja nostaa opintojen läpäisyastetta.
– Esimerkiksi hyvin resursoidut ohjaus- ja tukipalvelut ovat yksi hyväksi havaittu keino auttaa opiskelijoita valmistumaan, saamaan opintonsa kasaan ja pääsemään pudokkuudesta takaisin kiinni opintoihin.
Toinen Jenni Suutarin mainitsema ja opiskelijaliikkeen usein toistama keino on opiskelijoiden toimeentulon parantaminen. Suutari kertoo, että Sipilän hallituksen koulutusleikkausten jälkeen opiskelijoiden työnteko on noussut, ja samalla opintoihin käytettävissä olevan ajan määrä on laskenut.
– Jos leikataan toimeentulosta, opiskelijat menevät töihin. Jos heidän toimeentulonsa olisi turvattu, opintoihin pystyisi käyttämään enemmän aikaa ja myös valmistumaan nopeammin, Suutari toteaa.
”Jos leikataan toimeentulosta, opiskelijat menevät töihin. Jos heidän toimeentulonsa olisi turvattu, opintoihin pystyisi käyttämään enemmän aikaa ja myös valmistumaan nopeammin.”
Hän on huolissaan myös opiskelijoiden lisääntyneestä velkaantumisesta. Ennen Sipilän hallituksen leikkauksia opintolainaa oli keskimäärin noin 10 000 euroa per valmistunut ylempi korkeakoulututkinto. Nyt vastaava luku on 22 000 euroa.
– Se on aivan räjähtänyt 5 vuodessa. Tähän pitäisi nyt todellakin puuttua.
Jenni Suutari antaa tulevan hallituksen poliitikoille kuitenkin myös kiitosta siitä, että opiskelijoiden mielenterveyskriisi ollaan ottamassa pääosin vakavasti, vaikka myös vähätteleviä puheenvuoroja on kuultu Säätytalolla.
– Näkisin, että siellä on ollut aika vahva yksimielisyys esimerkiksi YTHS:n rahoituksen nostamisesta, jotta hoitojonoja voidaan purkaa. Jää nähtäväksi, konkretisoituuko se sitten toimenpiteiksi ja rahoitukseksi terveyspalveluihin, Suutari sanoo.
uutiskirje 
