KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paavo Arhinmäki ihmettelee jälkiviisastelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta: “Tämähän on whataboutismia parhaimmillaan”

Paavo Arhinmäki

Paavo Arhinmäki. Kuva: Antti Yrjönen

Entinen ministeri ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oudoksuu Helsingin Sanomain viimeviikkoisesta artikkelista alkanutta keskustelua siitä, jarruttivatko poliitikot Suomen liittymistä Natoon. Hän sanoo, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen linja on ollut oikea ja onnistunut.

Toivo Haimi
10.6.2023 10.00
Fediverse-instanssi:

Helsingin Sanomat julkaisi viime viikolla artikkelin, jossa turvallisuuspolitiikan vaikuttajat esittivät suoraa kritiikkiä presidentti Sauli Niinistöä ja Suomen 2010-luvulla toiminutta ulkopoliittista johtoa kohtaan.

Artikkelissa haastatellut puolustushallinnon ja -politiikan vaikuttajat antoivat ymmärtää, että Niinistö yritti vuosien ajan jarruttaa Suomen lähentymistä Natoon, ja että Suomen ja Yhdysvaltojen sotilaallisesta yhteistyöstä vastasivat “Kaartin kortteli” eli Puolustusministeriö ja Pääesikunta, poliittisten päätöksentekijöiden ohitse.

Helsingin apulaispormestari, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmettelee HS:n artikkelissa esitettyjä näkemyksiä.

– Sauli Niinistö on johtanut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rauhallisesti, kuunnellen ja sopivalla varovaisuudella. Päätä pahkaa ei olla menty minnekään, Arhinmäki kertoo KU:lle.

Niinistö jatkoi pitkällä linjalla

Arhinmäki on ollut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä kahden presidentin aikana: ensin Tarja Halosen kauden lopussa ja sitten Sauli Niinistön kauden alussa, yhteensä kolmen vuoden ajan vuosina 2011-14.

– En nähnyt merkittävää eroa siinä, miten Halonen tai Niinistö ovat johtaneet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Molempien tapa johtaa on ollut se, että he ovat pyrkineet löytämään laajaa yhteistä näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ulkopolitiikan konsensushakuisuus on ollut Suomessa pitkään vaalittu periaate, Arhinmäki korostaa.

Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb ja silloinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki eduskunnassa kesäkuussa 2010.

Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb ja silloinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki eduskunnassa kesäkuussa 2010. Kuva: Jarmo Lintunen

Myöhemmin Paavo Arhinmäki istui sekä oppositio- että hallituspuolueen edustajana eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa. Hänen mukaansa pyrkimys on ollut aina löytää mahdollisimman laajoja yhteisiä näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä myös eduskunnassa.

Arhinmäki kertoo, että HS:n julkaisemassa artikkelissa häntä mietitytti se, että jutussa puolustushallinnossa työskennelleet kritisoivat avoimesti Sauli Niinistön toimintaa presidenttinä ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää linjaa.

”Onhan toki sellaisiakin malleja, joissa sotilaat päättävät politiikan sisällöistä ja linjoista, mutta niitä ei yleensä demokratioiksi kutsuta.”

– Tietysti minun korviini särähti se, että sotilaidenko ja puolustushallinnonko pitäisi päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme? Länsimaisissa demokratioissa on pidetty arvokkaana sitä, että kansan valitsemat poliittiset päättäjät tekevät päätökset ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Onhan toki sellaisiakin malleja, joissa sotilaat päättävät politiikan sisällöistä ja linjoista, mutta niitä ei yleensä demokratioiksi kutsuta, Arhinmäki paaluttaa.

Jälkiviisastelulla oikeutusta

Toinen Arhinmäen huomion kiinnittänyt seikka liittyy laajempaan keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikan käänteestä.

– Nyt käydyssä keskustelussa ikään kuin tehdään sankareita niistä, jotka ovat olleet Suomen Nato-jäsenyyden kannattajia.

Arhinmäki ihmettelee tapaa, jolla Nato-jäsenyyden kannattamiselle haetaan oiketusta jälkiviisauden kautta. Hänelle on välittynyt kuva siitä, että Naton kannattajat olisivat olleet oikeassa, ja vastaavasti Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautuneet olisivat olleet jotenkin väärässä, ja heidän pitäisi sen vuoksi hävetä tai myöntää virheensä.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Herää kysymys, että mitä karmeaa Suomelle tässä nyt on tapahtunut sen takia, ettemme ole olleet Naton jäseniä? Tämähän on whataboutismia parhaimmillaan! Arhinmäki parahtaa.

– Ikään kuin koko jutun juuri olisi siinä, että Suomi olisi ollut kauheassa vaarassa koko ajan, kunnes onnen kaupalla päädyimme Natoon.

Paavo Arhinmäki arvioi, että Suomessa ollaan päinvastoin hoidettu ulko- ja turvallisuuspolitiiikkaa hyvin, säilytetty rauha ja pidetty Suomi turvassa. Hän pitää sitä politiikan onnistumisena.

– Emme me ole tehneet jälkikäteenkään katsottuna mitään virhettä siinä, että emme ole hakeutuneet sotilasliiton jäseniksi jossain aikaisemmassa vaiheessa, Arhinmäki toteaa.

Hän katsoo, että koko keskustelussa on kysymys siitä, että jälkikäteen jotkut haluavat nostaa itseään ja puhua omaa toimintaansa paremmaksi.

– Jos ajatellaan demokraattisesti, niin Suomessa sekä kansan että poliitikkojen enemmistö oli pitkään Nato-jäsenyyttä vastaan. Olisihan se aika erikoista, että kenraalit olisivat siitä välittämättä vienneet Suomea sotilasliittojen jäseneksi.

Nato-optio ei ollut mikään hämäys

Paavo Arhinmäki kummeksuu myös ex-suurlähettiläs Hannu Himasen puheita siitä, että niinsanotun Nato-option todellinen funktio oli Nato-jäsenyyden vastustaminen. Nato-optiolla tarkoitetaan hallitusohjelmiin sisällytettyä kirjausta, jonka mukaan Suomi piti mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä ulkopolitiikan välineenään.

–Nimenomaan Nato-jäsenyyden vastustajat suhtautuivat varsin kriittisesti niinsanottuun Nato-optioon. Nato-jäsenyyden kannattajat sen sijaan pitivät tärkeänä sen kirjaamista hallitusohjelmiin. Tässä Himanen on täysin väärässä, Arhinmäki sanoo.

Arhinmäki muistuttaa, että siihen asti, kunnes Venäjä laajensi sotaansa Ukrainassa keväällä 2022, enemmistö suomalaisista piti hyvänä sitä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton.

–Nato-optio oli kuitenkin myös fakta, ja se tunnustettiin myös vasemmistoliitossa. Suomi on itsenäinen valtio, joka tekee itse ratkaisunsa omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. Siihen kuuluu myös mahdollisuus hakea sotilasliittojen jäsenyyttä. Me päätämme siitä itse, ei kukaan muu.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Uusimmat

Laura Meriluoto.

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

17.11.2026

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset