KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Värisevä, väärinymmärretty puu – ”Haapa on eläväinen, reaktioherkkä ja vastaanottavainen”

Tietokirjailija Iiris Kalliolan uusimman teoksen tarkoitus on välittää tietoa haavasta. Puun kautta voidaan ymmärtää luonnon vuorovaikutussuhteita, koska se on yksi avainlajeista.

Tietokirjailija Iiris Kalliolan uusimman teoksen tarkoitus on välittää tietoa haavasta. Puun kautta voidaan ymmärtää luonnon vuorovaikutussuhteita, koska se on yksi avainlajeista. Kuva: Mikko Suutarinen

Haavan ääni kuulostaa lepatukselta, ja sen juurakossa kuhisee. Haavan merkitystä elämän ylläpitäjänä ei ole aina oikein ymmärretty, pohtii tietokirjailija Iiris Kalliola.

Sampsa Hannonen
3.7.2023 7.30
Fediverse-instanssi:

Iiris Kalliola

64 vuotta

Asuu Hyvinkäällä

Filosofian maisteri biologiasta

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhdessä Lasse J. Laineen kanssa vuonna 2011 teoksesta Suomen lasten luontokirja

Kirjoittanut useita luonto- ja ympäristöaiheisia kirjoja

Ilmastoisovanhemmat ry:n jäsen

Toivoo, että lapset ja nuoret saisivat kokea luonnontilaisen metsän

Keskellä parasta kasvukautta puhkeavat lehdet ja alkaa havina. Tätä seuraa syksyn väriloisto ennen kuin puu hiljenee talvehtimaan.

Muun muassa näistä syistä hyvinkääläinen tietokirjailija Iiris Kalliola on viehtynyt haapaan. Puulaji on hänelle rakas, ja siihen liittyy näkymä, joka kuljettaa vanhempien mökkimaisemiin.

– Pihapiirin kupeessa, jyrkässä rinteessä, siinä rannan tuntumassa, kasvaa valtava haapa. Sillä on vesoista kasvaneita komeita kavereita ympärillä.

Kalliolan uusin tietokirja Haapa – Ekosysteemin avainlaji (Vastapaino 2023) on helppolukuinen ja kuvapainotteinen perusteos. Kirjailija kertoo yhdeksi kirjan tarkoituksista välittää tietoa luonnon vuorovaikutussuhteista.

Avainlajilla tarkoitetaan keskeisessä asemassa olevaa lajia, joka näyttelee tärkeää roolia eliöyhteisön toiminnan, pysyvyyden tai monimuotoisuuden kannalta. Avainlajin kannan romahtaminen voi johtaa suuriin muutoksiin ympäristössä.

Tuhannen eliön elämänpuu

Kalliola kertoo, että ajatus haapakirjaan lähti toiselta kirjan tekijältä, luontokuvaaja Kai Hypéniltä.

– Aluksi minun piti tehdä vain kuvatekstejä. Sitten havahduimme, että yhden puun kautta voisi kertoa laajemmin puun elinkierrosta ja eliöyhteisön toiminnasta.

Haapaa kutsutaan elämänpuuksi, eikä suotta. Jo sen latinankielinen nimi (Populus tremula) voidaan mielivaltaisesti kääntää väriseväksi yhteisöksi. Oikein käännettynä se tosin tarkoittaa värisevää poppelia.

Suomen metsissä ei vanhoja haapoja ole.

Kalliola kertoo, että kalkkipitoisen haavan erikoisuus liittyy sen emäksisyyteen, eli siis siihen, ettei puulaji ole havupuun tavoin hapan. Tästä hyötyvät ympäröivät eliöt, kun ravinteet eivät liukene niiden ulottumattomiin.

Ajatellaan vaikka kotiloa. Se saa hyödynnettyä haavasta itselleen ravinteita ja kuoren rakennusainetta.

Haavasta hyötyy noin tuhat erilaista eliölajia. Näistä tuhannesta eliölajista kaksisataa on täysin riippuvaisia haavasta, joista taas viisikymmentä on uhanalaisia. Näistä eliölajeista osalla on tarkat elinympäristövaatimukset, eli ne tarvitsevat esimerkiksi tietyn puun eliniän, sen osan tai lahoamisvaiheen hyötyäkseen haavasta.

Suomen metsissä ei vanhoja haapoja ole – ainakaan liikaa. Monet eliöt ovat erikoistuneet elämään juuri vanhoissa haavoissa. Nämä lajit ovat olleet lujilla.

Haapa on emäksinen ja tarjoaa kodin sekä ravintoa monella lajille. Kuvassa käpytikka.

Haapa on emäksinen ja tarjoaa kodin sekä ravintoa monella lajille. Kuvassa käpytikka. Kuva: Mikko Suutarinen

Vihattu ja väheksytty haapa

Kalliola puhuu haavasta vuolaasti eliöyhteisölleen tärkeänä avainlajina. Aina puulajia ei ole kuitenkaan arvostettu.

Haapaan on suhtauduttu menneinä vuosikymmeninä jopa vihamielisesti, mitä on kuvailtu ”haapavihaksi” tai ”haapavainoksi”. Sinnikäs puu nimittäin versoo herkästi, ja kun suomalainen villiintyi havupuiden taloudellisista mahdollisuuksista, sai haapa vähempiarvoisena puulajina väistyä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Haapavesakon kautta voi levitä männynversoruosteeksi kutsuttu sienitauti, joka iskee nimensä mukaisesti mäntyyn.

Männynversoruostetta torjuttiin muun muassa myrkyllä, glyfosaatilla. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan se vähentää kasveille hyödyllisiä mikrobeja, eikä myrkky ole otollinen kimalaisillekaan. Torjunta-aine glyfosaatti tunnetaan kauppanimellä Roundup.

Kantojen myrkyttämisen lisäksi osa ihmisistä on kääntänyt teräaseensa kohti haavan runkoa ja skalpeerannut puuta estääkseen sen lisääntymisen. Elävän puun kuorimista kutsutaan kaulaukseksi, jolla halutaan estää ravinteiden kulku latvan ja juurten välillä.

Haapa nousee eräänlaiseen avainasemaan.

Kaikkiaan haapoja on Suomen metsien puista alle kaksi prosenttia. Luonnonvarakeskuksen mukaan haapojen määrä on ollut Etelä-Suomessa hienoisessa kasvussa, ja sen osuus on noin kolme prosenttia.

Kalliola sanoo, että arvostus haapaa kohtaan on noussut viime vuosikymmenten kielteisestä suhtautumisesta. Hän kertoo, että sotien jälkeen väheksytyssä asemassa oli myös muita puulajeja, kuten koivu.

Jotkin nykyiset metsätalouden käytännöt saavat Kalliolalta varovaista kiitosta. Nykyään velvoitetaan esimerkiksi jättämään säästöpuita eli oivalletaan haavankin tärkeys kokonaisuuden kannalta. Toisaalta taas yksittäisillä säästöpuilla ei ole juurikaan merkitystä, koska monet lajit leviävät hyvin lyhyitä matkoja.

Siksi Kalliola puhuisi mieluummin säästömetsiköistä kuin säästöpuista. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi liito-oravan, joka vaatii puustoa tietyin etäisyyksin levittäytyäkseen. Yli hehtaarin hakkuuaukoilla oravan liikkuminen muuttuu mahdottomaksi.

Haapa tuulettaa ja viilentää

Kun Kalliola puhuu haavan monimerkityksellisyydestä sitä ympäröiville eliöille, hän palaa usein haavan lehtien tuottamaan ääneen. Tuulessa kiinteästi pakkautuneiden lehtien havina on kuin hentoa taputusta, mutta Kalliola puhuu äänestä lepahtavana.

Haavan lehdillä on kuitenkin vaikutus, joka on tärkeämpi kuin sen suoma konsertti ihmiselle. Haapa ottaa vastaan kesän kuumat henkäykset ja pystyy havinallaan tuulettamaan, haihduttamaan ja viilentymään. Puu vaikuttaa suotuisasti pienilmastoon ympärillään.

Kalliola toteaa, että haapa nousee eräänlaiseen avainasemaan epävarmassa tulevaisuudessa.

– Näillä epävarmuuksilla tarkoitan ilmastonmuutosta ja esimerkiksi sen myötä leviäviä kasvitauteja. Mitä monimuotoisempi ympäristö on, sitä paremmin se pystyy torjumaan uhkia ja sopeutumaan muutoksessa.

Kun haapa pudottaa syksyllä lehtensä, luo se samalla maaperään kariketta. Kalkkipitoinen ja emäksinen lehtikarike kompostoituu ja muuttuu hiljalleen meheväksi mullaksi. Rikas maaperä houkuttelee matoja, kuoriaisia ja muita maanalaisia asukkeja.

Kalliola muistelee opiskeluaikojaan Helsingin yliopiston biologian laitoksella. Tuolloin ei maaperän ominaisuuksista, merkityksestä tai eliöiden välisistä vuorovaikutussuhteista juurikaan tiedetty tai sen koommin edes puhuttu. Maaperä ja yleisesti se, mitä ihmisen jalkojen alla tapahtuu, jää edelleen hänen mielestään liian vähälle huomiolle.

– Sekin, miten elämä maan alla kuhisee, kun haavan juuristo levittäytyy ympäristössään kymmeniä metrejä, hän kertoo.

Maaperä jää edelleen liian vähälle huomiolle.

Haapa on eläväinen, reaktioherkkä ja vastaanottavainen. Kalliolan mukaan tietämättömyys haavasta on tavallaan ymmärrettävää, koska miten ihminen voisi ymmärtää haavan kauneuden ja merkityksellisyyden, jos ei ole kertaakaan haapaorkesterin äärelle pysähtynyt.

Hän pohtii, että nöyryys omaa ympäristöään kohtaan ei olisi ihmiselle pahitteeksi.

Kalliola kuvailee luonnon monimuotoista elämää ”väreilynä, viestimisenä ja verkostoitumisena”. Hän kertoo, että ympäristössä on lukemattomia vuorovaikutussuhteita, joista ei tiedetä.

– Ihminen voisi oppia ainakin sen, ettemme ymmärrä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Iiris Kalliola

64 vuotta

Asuu Hyvinkäällä

Filosofian maisteri biologiasta

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto yhdessä Lasse J. Laineen kanssa vuonna 2011 teoksesta Suomen lasten luontokirja

Kirjoittanut useita luonto- ja ympäristöaiheisia kirjoja

Ilmastoisovanhemmat ry:n jäsen

Toivoo, että lapset ja nuoret saisivat kokea luonnontilaisen metsän

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Uusimmat

Kokousväki työsti Jani Fromin laatimaa kannanottoa, jossa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta vaaditaan turvaamaan lähipalvelut.

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

Nykyinen osinkoverohuojennus suosii varakkaimpien yhtiöiden omistajia ja kannustaa suurituloisia muuntamaan ansiotuloja osingoiksi.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

Työttömyys alenee seuraavan kahden vuoden aikana vain marginaalisesti, ennustaa ministeriö.

Toisin kuin kokoomus väittää, työttömyys ei juuri alene tulevina vuosina, kertoo ministeriön työmarkkinaennuste

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

17.11.2026

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

16.11.2026

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

16.11.2026

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset