Turun tuore apulaispormestari on huolissaan eriytymisestä: ”Jos nyt emme toimi, kymmenen vuoden kuluttua olemme pulassa”

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Mirka Muukkonen aloittaa Turun apulaispormestarina tänään elokuun 1. päivä. Turku siirtyi pormestarimalliin kuluvan valtuustokauden alussa kaksi vuotta sitten. Muukkosen pestiä hoiti ensimmäiset kaksi vuotta vihreiden Elina Rantanen, joka nyt siirtyy kaupunkiympäristön apulaispormestariksi.

Muukkosen vastuualue on hyvinvointi. Nyt, kun hyvinvointialue hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut, apulaispormestarin hoidettavaksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hänen alaisuuteensa kuuluvat myös liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut. Hän siirtyy apulaispormestariksi Turun ammatti-instituutin hankitsijan tehtävästä.

Muukkonen pitää hyvin merkittävänä sitä, että, vasemmistoliitto sai hoidettavakseen apulaispormestarin tehtävän.

– Se on myös historiallista, hän sanoo.

Aiemmin vasemmistoliitto toimi ikään kuin oppositiosta Turun kuntapolitiikassa. Kuluvalla valtuustokaudella suunta muuttui, ja valtuustoryhmä sitoutui pormestarisopimukseen.

– Teimme merkittävän linjauudistuksen strategisessa toiminnassa, ja lähdimme mukaan ensimmäiseen pormestariohjelmaan. Vasemmistoliitossa on kuitenkin niitä, jotka vastustivat sitä vahvasti, Muukkonen kertoo.

Turussa vasemmistoliitto oli kolmanneksi suurin kuntavaaleissa 11 valtuutetulla, ja sille olisi kuulunut kannatuksen perusteella kokonainen apulaispormestarin paikka. Osa suurista valtuustoryhmistä – kokoomus ja SDP – lyhensivät sen kuitenkin puolikkaaksi.

Myöhemmin ryhmä pieneni, kun kaksi jäsentä erotettiin.

Eriytymiseen on paneuduttava

Käytännössä hyvinvoinnin apulaispormestari johtaa hyvinvoinnin lautakuntaa.

– Vastuualueeseen kuuluu ennalta ehkäisevä työ, mutta myös paljon muuta, kuten avustukset. Sillä on lisäksi iso rooli, kun luodaan suhteita hyvinvointialueelle. Siinä lautakunta toimii nimenomaan kaupunkilaisten ja kaupungin näkökulmasta, Muukkonen sanoo.

– Mehän Turussa tiedämme, mitkä vahvuutemme ja haasteemme ovat. Meillä esimerkiksi on haastavia lähiöitä, joiden palvelut pitää turvata ja joihin pitää saada lisää palveluja.

Vaikka sosiaali- ja terveysasioiden päätöksenteko siirtyi hyvinvointialueille, kaupungille jää valtaa suhteessa niihin.

– Kaupungilla on kaavoituksen ja rakentamisen monopoli, joten täytyy toimia yhteistyössä, Muukkonen huomauttaa.

– Olemme Varsinais-Suomen keskuskaupunki. Jos Turussa heikennetään palveluja, se näkyy koko Varsinais-Suomessa. Toivon, että tämä kysymys otetaan vakavasti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella eli Varhassa.

Turun erityispiirteitä ovat esimerkiksi Muukkosen mainitsemat lähiöt.

– Meillä on kaupunginosia, joista ei ole pidetty huolta ja joissa on alkanut huolestuttava eriytymiskehitys. On varmistettava, että koko kaupunki on hyvinvoiva, ja että myös lähiöitä kehitetään.

Jos Turussa heikennetään palveluja, se näkyy koko Varsinais-Suomessa.

Tutkimusten mukaan Turku onkin eriytynein suuri kaupunki Suomessa.

– Näin on, ikävä kyllä, Muukkonen myöntää.

– Jos joillain alueilla menee huonosti, se levittää levottomuutta ja rauhattomuutta myös muualle. Kyse on myös yhteiskuntarauhan tukemisesta.

Alueet ovat paljolti vanhoja lähiöitä: Varissuo, Perno, Pansio, Halinen.

– Kaupunkina emme itse saa vahvistaa toimenpiteitä, jotka lisäävät eriytymistä tai aiheuttavat sitä. Kaupungin pitää olla yhdenvertainen kaikille.

Tässä Muukkosen mukaan juuri kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat keskeisiä.

– Niiden avulla voidaan esimerkiksi poistaa yksinäisyyttä ja luoda yhteisöllisyyttä. Lähiliikuntapalvelut taas vahvistavat kuntalaisten terveyttä ja osallisuutta, hän sanoo.

– Mutta tietysti tärkein on kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus, se, miten meidän päivähoito- ja koulupalvelut toimivat.

Muukkonen uskoo tekevänsä läheistä yhteistyötä kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarin Pia Elon (sd.) kanssa.

– Varmasti käymme keskustelua apulaispormestarien kesken siitä, miten pystymme pureutumaan näihin asioihin kaavoituksen ja rakentamisen kautta. Tässä on monta tulokulmaa yhteen tärkeään asiaan.

Vahva tahto Turun puolesta

Muukkonen pitää pormestarisopimukseen osallistumista onnistuneena ratkaisuna.

– Vasemmistoliiton kannalta olemme saaneet kahdessa vuodessa enemmän aikaiseksi kuin aiemmilla kausilla. Saamme myös aikaisemmin tietoa, hän sanoo.

– Toki tähän liittyy myös se, miten ryhmämme toimii. Meillä on hyvä, keskusteleva, aktiivinen ryhmä. Mietimme, mihin ja miten haluamme vaikuttaa. Toki pormestarimalli on aiheuttanut kritiikkiä, mutta mallista riippumatta sitä voidaan johtaa hyvin tai huonosti ja aina parantaa. Itse suhtaudun niin, että tämä on harjoittelukausi, koska malli on vasta otettu käyttöön. Sitä pitää yhä kehittää ja tehdä avoimemmaksi.

Muukkosen mukaan vasemmistoliitolla on vahva tahto edistää Turun asioita.

– Meillä on useampi kärkihanke, joista yksi merkittävä apulaispormestarinäkökulmasta on yhteisöllisyyden kärkihanke. Se paneutuu nimenomaan lähiöiden kehittämiseen, ihmisten hyvinvointiin ja segregaation purkamiseen. Tämän saimme kirjattua pormestariohjelmaan, hän sanoo.

– Nyt haluamme konkretisoida, mitä se tarkoittaa, siirtyä sanoista tekoihin. Tehtävämme puolueena on koko ajan pitää asiaa esillä ja viedä eteenpäin.

Muukkosen mukaan kaksi vuotta riittää siihen.

Nyt haluamme siirtyä sanoista tekoihin.

– Apulaispormestari tapaa päivittäin erilaisia virkamiehiä ja poliitikkoja, joten koko ajan pääsemme vaikuttamaan siihen, millaisia päätöksiä tulee.

Ihan tyhjiltään Muukkonen ei ala apulaispormestariksi. Hänellä on pitkä ura kuntapoliitikkona ja kuluvalla kaudella hän on istunut laajennetussa pormestaristossa ja voinut seurata päätöksentekoa läheltä.

Silti hän on erityisen innoissaan juuri nyt.

– Ny pystyn tekemään tätä työtä kokopäiväisesti, kiertämään alueita enemmän, käymään työpaikoilla ja palveluissa, keskustelemassa ihmisten kanssa ja sitä kautta nostamaan asioita esiin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä iloitsee siitä, että on saanut Mirka Muukkosesta apulaispormestarin. Kuva: Mirka Muukkonen

Kontakteja pitää olla

Muukkonen arvioi, että kontaktien luominen on keskeistä hänen uudessa työssään.

– Sitä pitää tehdä myös oman sektorin ulkopuolella, hän sanoo.

– Laajennetun pormestariston kautta vasemmistoliitto on pystynyt pureutumaan esimerkiksi meille tärkeisiin koulukysymyksiin, vaikka ne eivät kuulu minun vastuualueelleni. Sama koskee kaupunkiympäristöpolitiikkaa ja kaavoitusta. Niihin aiomme ryhmänä panostaa loppukauden. Pääsemme vaikuttamaan siihen, miten kaupunkia rakennetaan kestävästi ja ekologisesti, miten kierrätystalous huomioidaan ja miten liikennekysymykset ratkaistaan.

Hän arvioi, että toki pormestarin pesti vahvistaa hänen henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan vaikuttaa.

– Mutta se on kiinni myös siitä, miten tehtävän ottaa haltuunsa, toimii sitten missä tahansa tehtävässä, Muukkonen sanoo.

– Kansalaisjärjestöistä politiikkaan tulleena minulta vei vuosia ymmärtää se, että on syytä verkostoitua hyvin, tulla toimeen ihmisten kanssa ja olla yhteistyökykyinen, tietää, keneen ottaa yhteyttä missäkin asiassa ja miten asioita ylipäätään viedään eteenpäin. Itse haluan paneutua erityisesti neuvottelutaitoihin.

– Kun nämä osaa, vaikutusvalta kasvaa samalla. Jos ihmiset eivät usko, että osaa, ei vaikutusvaltaa ole.