”Vasemmistonuoret tarvitsee lähiöpuheenjohtajan”, sanoo nuorisojärjestön johtoon pyrkivä Maiju Salminen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

27-vuotias helsinkiläinen Maiju Salminen pyrkii vasemmistonuorten puheenjohtajaksi. Nuorisojärjestö valitsee puheenjohtajan liittokokouksessa, joka järjestetään Porissa tämän vuoden marraskuussa.

Salminen haastaa vasemmistonuorten istuvan puheenjohtajan Pinja Vuorisen liittokokouksessa, joka järjestetään marraskuussa Porissa. Salmisen ja Vuorisen lisäksi ehdolla puheenjohtajaksi on jyväskyläläinen Ira Vainikainen.

– Rakastan tätä järjestöä. Vasemmistonuoret on minulle intohimojärjestö, Maiju Salminen kertoo KU:lle.

– Teen kovasti töitä tämän järjestön eteen. Kaverini heittävät läppää siitä, että minulla on toinen työpaikka vasemmistonuorten keskustoimistolla Lintulahdenkadulla, hän naurahtaa.

Monipuolista toimintaa

Maiju Salminen sanoo, että vasemmistonuorten tärkeimpiä vahvuuksia on se, että vasemmistonuoret on järjestö, joka seisoo vahvasti periaatteidensa takana.

– Meillä on selkeät linjat ja olemme kiinnostava järjestö. Meille tuli aika iso liittymispiikki eduskuntavaalien jälkeen. Meillä on iso ikäjakauma, ja vasemmistonuoret järjestönä kiinnostaa niin 13-vuotiaita kuin 29-vuotiaitakin, Salminen kertoo.

”Meillä on selkeät linjat ja olemme kiinnostava järjestö.”

Maiju Salmisen mielestä vasemmistonuoret tarjoaa nuorelle yhteisön, jossa oppia politiikasta ja kasvaa vaikuttamaan.

– Itse omassa nuoruudessani kasvoin todella epäpoliittisessa kodissa, mutta minulla oli aina politiikkaan kiinnostusta ja luin netissä politiikkaan liittyviä juttuja. Liityin itse vasemmistonuoriin sen takia, koska halusin ympärilleni yhteisön ja tavata samanmielisiä ihmisiä. Ei kuitenkaan samaa mieltä kaikesta, mutta niistä eroista voidaan sitten keskustella, Salminen sanoo.

Hän kehuu myös vasemmistonuorten toimintaa monipuoliseksi.

– On toimintaa sekä heille, joita kiinnostaa ensisijaisesti parlamentaarinen vaikuttaminen, mutta myös heille, joita kiinnostaa kaduilla toimiminen.

Nuorisojärjestön roolina on usein olla kirittäjinä puolueille. Vasemmistonuorten roolin Salminen näkee laajempana.

– Meidän tehtävänä on rakentaa laajemmin vasemmistolaista yhteisöä. On tärkeää, että ihmisillä on muitakin vaikuttamisen keinoja kuin vaalit. Meillä on myös kulttuuritapahtumia ja illanviettoja, Salminen sanoo.

Lisää työmarkkina-asiaa

Maiju Salmiselle itselleen tärkein politiikan osa-alue on työmarkkinapolitiikka. Siihen pitäisi hänen mielestään myös vasemmistonuorten keskittyä entistä enemmän.

– Varsinkin oikeistohallituksen aikana työmarkkinapolitiittiset kysymykset ovat yhä tärkeämpiä, Salminen huomauttaa ja kertoo, että vasemmistonuorilla on paljon työssäkäyviä jäseniä, joista osa on samaan aikaan opiskelijoita.

– Oma analyysini on se, että myös nykyiselle hallitukselle tärkeintä on saada aikaan leikkauksia ja heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Mielestäni meidän tulee keskittyä yhä enemmän työmarkkinapolitiikkaan, tehdä yhteistyötä ammattiliittojen kanssa laajempana rintamana, Salminen sanoo.

Toki myös muita teemoja on tullut vasemmiston työkalupakkiin työntekijöiden puolustamisen rinnalle, ja Salminen pitää niitä tärkeinä.

– Olen todella tyytyväinen siihen, että ilmastokriisi otetaan vasemmistossa vakavasti. Myös feminismi on minulle tärkeätä. On hyvä, että näistä aiheista puhutaan, mutta osa ihmisistä tuntuu jostain syystä ajattelevan, että koska näistä puhutaan, se on pois työmarkkinapolitiikasta, Salminen päivittelee.

Hän itse työskentelee päivätyökseen Teollisuuden Palkansaajissa, joka on 14 ammattiliiton yhteinen yhteistyö-, tutkimus- ja vaikuttamisjärjestö.

– Olen pyrkinyt edistämään työmarkkinapolitiikkaa myös vasemmistonuorten liittohallituksessa. Meidän on pidettävä kiinni myös siitä, että on vähän kaikenlaista toimintaa kaikenlaisille ihmisille. En halua, että vasemmistonuoret muuttuu poliittisten broilereiden hautomoksi, jossa järjestötoiminta on vain yksi askel matkalla kohti poliittista uraa. Haluan, että vasemmistonuoret on elinvoimainen yhteisö, Salminen sanoo.

Salminen ei allekirjoita usein toistettua väitettä siitä, että duunarit olisi unohdettu vasemmistossa laajemmin.

– Kaikki vasemmistolaiset ovat aina olleet hyvin kiinnostuneita, kun olen puhunut heidän kanssaan työmarkkinapolitiikasta.

Salminen myöntää kuitenkin, että työmarkkinapolitiikan kieli ja termit voivat olla vaikeita.

– Itse lähdin oman ammattiliittoni aktiiviksi jo ennen kuin olin vasemmistonuorissa mukana. Silti joudun toisinaan työmarkkina-asioita käsitellessäni miettimään, miten tämä nyt menikään, Salminen toteaa.

Kadulle ja maakuntiin

Työmarkkinapolitiikan lisäksi Salminen kaipaa vasemmistonuoriin virkeämpää paikallistoimintaa.

– Kuluneella liittokokouskaudella on ollut aika paljon vaaleja, jotka ovat työllistäneet ihmisiä. Toivoisin tulevaisuudessa enemmän paikallista toimintaa. Se on toki ensisijaisesti piirien ja paikallisosastojen tehtävä, mutta liittohallitus voisi olla siinä enemmän tukena, Salminen pohtii.

Vantaan Myyrmäestä kotoisin oleva Salminen sanoo olevansa ylpeä lähiönuori, ja uskoo sen kautta edustavansa suurta osaa vasemmistonuorten jäsenistöstä.

– Vasemmistonuoret tarvitsee lähiöpuheenjohtajan!, Salminen huudahtaa.

Hänen mielestään paikallistoimintaa saadaan aikaan keskittymällä konkretiaan teorian sijaan.

– Sen sijaan että debatoitaisiin yksityiskohdista, pitäisi jalkautua paikallistasolle ja agitoida, Salminen linjaa.