Psyykkisesti sairastuneet voivat yhä huonommin, kun nykyinen mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus, henkilöstöpula ja hoidon jatkuvuuden haasteet ovat arkipäivää. Näin arvioi Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry tänään julkaistussa tiedotteessaan. Tilanne heijastuu järjestön mukaan väistämättä myös läheisiin.
– Kun mielenterveyspalvelut sakkaavat, läheiset kannattelevat sairastuneita ja ovat pakotettuja ottamaan ammattilaisille kuuluvaa hoito- ja valvontavastuuta itselleen, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Mielenterveysomaiset kuuluvat mielenterveyshäiriöiden riskiryhmään.
– Läheisten kokema huoli, stressi, uupumus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Moni kuvailee olevansa ’totaalisen loppu’ ja kuormittunut niin, että ’kohta ollaan hoidossa koko perhe’. Ei ole tavatonta, että tilanne ajaa omaisia sairauslomalle, Puranen kertoo.
Omaisten huomiointi onkin tärkeää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jonka resursointiin ja vahvistamiseen on FinFamin mukaan panostettava.
– Tiedämme, että psyykkisen sairastumisen kielteiset vaikutukset voivat olla erittäin vakavia ja esimerkiksi ylisukupolvisuus koskettaa monia. Ennalta ehkäisyllä ja läheisten varhaisella tukemisella on valtava merkitys niin taloudellisesti, kansanterveydellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta.
”Ei ole tavatonta, että tilanne ajaa omaisia sairauslomalle”
Harkitsemattomia leikkauksia
FinFamin Tiina Purasen mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta leikkaaminen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa on hyvin harkitsematonta, eikä se tue tulevaisuuskestävää mielenterveyspolitiikkaa.
Petteri Orpon (kok) hallitus suunnittelee 100 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Toteutuessaan leikkaus tarkoittaisi avustustason laskua nykyisestä lähes 25 prosentilla, mikä olisi katastrofaalinen isku järjestöjen perustyölle.
– Mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus on mitoitettava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii, sanoo FinFamin Puranen.
– Perheiden tarpeisiin tulee vastata kokonaisvaltaisesti ja perheenjäsenten yksilölliset tarpeet huomioiden. Tähän tarvitaan laajaa yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita, Puranen muistuttaa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat matalalla kynnyksellä ja auttavat monia vaikeassa tilanteessa eläviä. Tiina Puranen peräänkuuluttaakin järjestöjen toimintakyvyn vahvistamista, ei heikentämistä.
– Olemme viime vuoden aikana kohdanneet yli 52 000 mielenterveysomaista ja meillä on järjestönä hyvä käsitys siitä, millaista apua ja tukea he tarvitsevat. Me myös pystymme tukemaan omaisia raskaassa elämäntilanteessaan.
Ei vain risuja
Hallitusohjelmaan on tehty FinFamin näkökulmasta myös hyviä kirjauksia, kuten lasten ja nuorten terapiatakuu, perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen ja psykoterapeuttikoulutuksen uudistaminen.
– Toteutuessaan nämä parantavat palveluita, mutta samaan aikaan hallituksen leikkaustoimet herättävät järjestökentällä huolta. Ne kurjistavat monen suomalaisen terveyttä ja hyvinvointia, Tiina Puranen sanoo.
– Läheisen psyykkinen sairastuminen lamaannuttaa omaiset. Herääkin kysymys, kuka ajaa heidän etujaan ja pitää puolia, jos järjestöjen rahoitusta leikataan. Kuka auttaa läkähtyneitä omaisia?, Puranen kysyy.
lehti 