Hakaniemessä vastassa on kiukkuinen mies. Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen oli SAK:n hallituksessa mukana päättämässä, että keskusjärjestö nostaa järjestöllistä valmiutta. Muotoilu on työmarkkinakieltä, joka ei aina avaudu ulkopuolisille.
– Ensin tulemme kertomaan, mitä tämä kaikki tarkoittaa. Teemme ensi alkuun tietynlaista valistustyötä. Käännämme julkisuudessa olleet lauseet ja asiat ja tuomme julki, mitä ne oikein tarkoittavat. Käytännössä se tarkoittaa, että tulemme pitämään seuraavan kuukauden aikana viikonloppuisin olevia isompia tapahtumia.
– Jos mikään ei auta, kyllähän tämä käytännössä tarkoittaa, että jollain aikavälillä joudumme kokoontumaan torilla. Selvää on se, että tätä asiaa ei voi jättää tähän.
Tämä asia on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma, ja siinä olevat työelämää koskevat kirjaukset. Ne ovat Lehtosen mukaan sellaisia, ettei työntekijäpuoli voi lähteä niistä edes neuvottelemaan. Kyse on perustavaa luokkaa olevista asioista, hän sanoo.
Lehtonen aloittaa nostamalla esiin lakkosakkojen korotuksen.
– Lakkosakkojen lähes tuhatkertaistaminen – lakkosakko korotetaan 150 000 euroon. Annan vaikka yhden esimerkin: Ajatellaan, että yritys C päättää yksipuolisesti laskea työntekijöiden palkkoja yhdellä eurolla tunnissa. Porukka marssii sen vuoksi ulos ja saa 150 000 euron sakon.
– Kun työnantaja viedään samasta asiasta oikeuteen, ja oikeus toteaa työnantajan tieten tahtoen rikkoneen työehtosopimusta, työnantaja saa siitä 2 500 euron sakon. Tämä menee kaiken oikeustajun ulkopuolelle!
Hallitus haluaa myös poistaa yhteistoimintalain alle 50 hengen yrityksistä. Lehtonen kuvaa esitystä järkyttäväksi.
– Tiedämme, että suurin osa työsuhderiidoista on alle 50 hengen yrityksissä.
”Tätäkö maan hallitus haluaa?”
– Sitten on vielä työttömyys- ja lomautusturvaan sekä muihin työsuhdeturvaan tulevia muutoksia. Nämä asiat on kerrottava niin kuin ne ovat. Erityisesti hallituspuolueet ovat yrittäneet vähätellä näitä asioita, mutta me haluamme tuoda faktojen kautta näitä esille.
Katastrofaalista luettavaa
Ammattiyhdistysliikkeessä raivostuttaa sekin, että muutokset koskevat ainoastaan palkansaajia. Missään kohdassa ei työnantajilta edellytetä toimia, Lehtonen paaluttaa.
– Kaikki keskittyvät siihen, miten pystytään lyömään suomalaista palkansaajaa ja vähentämään sen mahdollisuuksia nousta puolustamaan omia asioitaan. Tämä on niin katastrofaalista luettavaa, että oikein itsekin innostuu.
Lehtonen painottaa, ettei ay-liike halua ruikuttaa vaalituloksesta. Se on mitä se on. Tuloksen kanssa pitää mennä eteenpäin, mutta hallitusohjelman linjauksia ei ay-liike voi hyväksyä.
– Nämä eivät ole uhkailuja, nämä ovat faktaa. Nämä lukevat hallitusohjelmassa näin.
Lehtosen mukaan ay-liike on yrittänyt pitää keskusteluyhteyttä perussuomalaisten eduskuntaryhmään ja pääministeri Petteri Orpoon. Kummastakaan paikasta ei ole haluttu osallistua.
”Tätä asiaa ei voi jättää tähän.”
– Tämä kuvaa sitä, että ei ole edes halua keskustella. On vain päätetty mennä. Meillä on ollut valmius keskustella näistä asioista.
– Ihan hirveästi siellä ei ole neuvoteltavaa, enkä pidä järkevänä tuoda mitään vastaesitystä tälle kaikelle. Haluaisimme kertoa hallitukselle, mitä nämä oikeasti tarkoittavat.
Lehtonen nostaa esiin, että hallitusohjelman työelämää koskevia kirjauksia ovat olleet kirjoittamassa Metsäteollisuudessa ja metsäkonserni UPM:ssä työskennelleet ihmiset.
– Nämä samat henkilöt kirjoittivat jo kertaalleen UPM:n työehtosopimuksen, jossa lähes kaikki nämä asiat olivat. UPM oli 112 päivää sen vuoksi lakossa. Tätäkö maan hallitus haluaa?
– Se ei ole meidän tavoitteemme, mutta jos UPM:n työntekijät vastustivat esityksiä 112 päivää, niin en tiedä, mitä muut työntekijät tekevät kun tämä lävähtää heidän eteensä.
Kuka sopii
Hallitusohjelmassa halutaan vahvistaa niin kutsuttua vientivetoista palkkamallia. Se tarkoittaa, että ensimmäisenä palkankorotuksista työnantajien kanssa sopii Teollisuusliitto. Hallitusohjelmassa halutaan myös estää valtakunnansovittelijan mahdollisuus ylittää vientialojen palkankorotusten taso.
– On unohdettu kokonaan, että malli vaatii sopijat. Sopimiseen tarvitaan Teollisuusliitto. Jos Teollisuusliitto ajetaan nurkkaan näiden asioiden kanssa, ei tarvitse olla kauhea Einstein tajutakseen, että voi olla aika kiven takana saada meidät tekemään näitä sopimuksia, Lehtonen sanoo.
– Asiat eivät voi mennä niin, että työnantajat muuttavat hallituksen kanssa pelisäännöt sekä pelikirjan ja olettavat, että tulemme kiltisti neuvottelupöytään hoitamaan asioita niin kuin ennenkin.
”Älkää unta nähkö, että kaikki jatkuu ennallaan”
Hallituksen esityksillä suomalaista työelämää tullaan Lehtosen mukaan viemään ajassa rutkasti taaksepäin.
– Vuosikymmenet on viety asioita yhdessä eteenpäin, on nostettu Suomen kilpailukyky suosta maailman kärkeen. Tässä on kiitos siitä kaikesta! Ei tätä voi suomalainen palkansaaja ymmärtää.
Lehtosen viesti työnantajille on selvä.
– Älkää unta nähkö, että kaikki jatkuu ennallaan, kun meitä on hakattu kuin vierasta sikaa. Ei onnistu! Tämä tulee tarkoittamaan, että nämä tulevat näkymään neuvottelupöydissä. Joka hemmetin heikennys, joka aiotaan viedä lainsäädäntöön, tuodaan tes-pöytään ja ajamme niitä siellä. Ette pääse kuin koira veräjästä.
Torin kutsu
Työntekijäpuolelle, etenkin SAK:n liitoissa, on paljon perussuomalaisia äänestäviä ihmisiä. Vasemmistotaustainen Lehtonen sanoo ymmärtävänsä, miksi moni saattoi äänestää perussuomalaisia. Viime vaalikaudella moni niin kutsuttu identiteettipoliittinen esitys oli näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Nyt hallituksessa olevat perussuomalaiset pitivät niistä myös paljon ääntä.
– Haluan olla vakuuttunut, että he eivät antaneet ääntään sille, että meidän työttömyysturvaa muutetaan tällä tavalla, keskeistä työlainsäädäntöä muutetaan albanialaiseksi malliksi.
– Olen käynyt laajasti keskusteluja työpaikkojen edunvalvojien kanssa. Se antaa kyllä kutia siitä, että perussuomalaisia äänestäneet ihmiset tunnustavat avoimesti, että tätä he eivät halunneet. He ovat sanoneet pääluottamusmiehille, että hoitakaa meidät torille nyt heti, Lehtonen päättää.
lehti 