Vasemmistoliiton kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo ihmettelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen suhtautumista Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämän rikkomusmenettelyyn.
EU–komissio katsoo, että Suomen säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on liian suppea. Komission kannan mukaan Suomen rikoslain kansanryhmää vastaan kiihottamista koskeva pykälä ei kata velvoitteita, joihin EU-puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan torjunnasta velvoittaa jäsenmaat. Puitepäätös on vuodelta 2008 ja rikkomusmenettely on jatkunut jo kaksi vuotta.
Käytännössä komission arvio tarkoittaa, että Suomen rikoslaki ei kata täysin esimerkiksi puitepäätöksessä kiellettyä julkista yllytystä väkivaltaan ja vihaan eikä joukkotuhonnan puolustamista, kiistämistä tai vakavaa vähättelyä.
”Perussuomalaisten poliitikkojen saamat useat tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan eivät ole osoitus rikoslain pykälien vaikeaselkoisuudesta.”
Perussuomalaiset on kuitenkin vaatinut sen supistamaan entisestään säännöstä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Honkasalo teki asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
Ei löydy hallitusohjelmasta
Honkasalo huomauttaa lisäksi siitä, että Suomen rikoslaissa ei kriminalisoida tekoa, jossa on kyse julkisesta yllyttämisestä väkivaltaan tai vihaan yksittäistä henkilöä vastaan. Tiettyjen rikosten osalta ei ole esimerkiksi varmistettu mahdollisuutta käynnistää tutkinta- tai syytetoimet viran puolesta.
Myös puitepäätöksen rangaistuksen pituutta koskevat vaatimukset jäävät osin toteutumatta Suomessa.
– Vaikka oikeusministeriön keväällä valmisteleman kannan mukaan rikkomus tulisi pikaisesti poistaa esittämällä rikoslakiin muutosta jo tämän syksyn aikana, ei asiaa mainita nykyisen hallituksen ohjelmassa, lainsäädäntösuunnitelmassa tai elokuussa julkaistussa rasismitiedonannossa, Honkasalo ihmettelee.
Honkasalo toteaa, että hallitus ei vaikuta haluavan korjata komission toteamaa rikkomusta. Hän onkin huolissaan oikeusministeri Leena Meren (ps.) puheista, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa tiistaina. Niissä Meri kritisoi jälleen myös nykyistä kiihottamispykälää.
– Henkilökohtaisesti olen esittänyt tietyistä seikoista hieman duubioita [epäilyjä], onko rikoslainsäädännössämme tosiaan sellaisia aukkoja kuin komissio katsoo, Meri sanoo Helsingin Sanomissa.
”Muste tuskin ehti kuivua”
Honkasalo varottaa perussuomalaisten suhtautumisesta ihmisoikeussopimuksiin.
– Perussuomalaiset on ohjelmissaan halunnut kaventaa kiihottamispykälää ja vesittää ihmisoikeussopimusten Suomelta edellyttämän kriminalisoinnin, Honkasalo muistuttaa.
– Muste on tuskin ehtinyt kuivua hallituksen äskettäisestä tiedonannosta ja näyttävistä sitoumuksista rasismin vastustamiseen. Nyt perussuomalaiset ovat jälleen kerran kyseenalaistamassa jo olemassakin olevaa rikoslain pykälää, jota keskeiset ihmisoikeussopimukset Suomelta edellyttävät, hän sanoo.
– Nyt mitataan Petteri Orpoa ja koko hallitusta.
Honkasalo korostaa, että niin komissio, oikeusministeriön virkamiesten taannoinen kanta kuin Helsingin Sanomien haastattelemat keskeiset valtiosääntö-, EU- ja rikosoikeuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että rikoslakia on korjattava.
– Onko todella niin, että oikeusministeri Meri esittää olevansa oman ministeriönsä virkamiehiä, oikeustieteen professoreita ja komissiota pätevämpi arvioimaan kansainvälisen oikeuden ja EU-oikeuden mukaisia velvoitteita? Ja onko niin, että Meren laintulkinnoilla on muun hallituksen tuki?, Honkasalo kysyy.
”Itsestään selvää”
Meri arvioi Suomen lainsäädäntöä epäselväksi kyseisessä Helsingin Sanomien jutussa.
– Kansanryhmää vastaan kiihottamisessa on kriminalisoitu panettelu ja solvaaminen, jotka ovat aika hähmäisiä. Siksi ihmisten on vaikeaa ennakoida, millainen puhe on laitonta tai laillista. Tämä asia olisi mielestäni syytä pohtia komission aloittamasta rikkomusmenettelystä huolimatta, hän sanoi.
Honkasalo on eri mieltä. Hänen mielestä on itsestään selvää, että kriminalisointien on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Hän pitää kuitenkin saivarteluna perussuomalaisten väitteitä, että tämä estäisi komission edellyttämien kriminalisointien muotoilun kotimaiseen lainsäädäntöön sopivalla ja ihmisoikeussopimusten kanssa sopusoinnussa olevalla tavalla.
– Esimerkiksi perussuomalaisten poliitikkojen saamat useat tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan eivät ole osoitus rikoslain pykälien vaikeaselkoisuudesta, vaan tietoisesta piittaamattomuudesta rikoslakia, kansainvälistä oikeutta ja perustuslain turvaamaa ihmisarvon loukkaamattomuutta kohtaan.
lehti 