Viime viikon lauantaina 7. lokakuuta islamistinen terrorijärjestö Hamas aloitti mittavan hyökkäyksen hallinnoimaltaan Gazan kaistaleelta Israelin maaperälle. Hamasin iskut ovat tappaneet satoja israelilaisia, joista suurin osa siviilejä. Yli sata israelilaista on siepattu.
Israelin hallitus vastasi Hamasin hyökkäykseen julistamalla maahan sotatilan ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Israelin asevoimien vastaiskuissa on kuollut yli 500 palestiinalaista, ja yli satatuhatta palestiinalaista Gazassa on joutunut jättämään kotinsa.
”Aivan eri kaliiberin terrori-isku”
– Kyllä tässä nyt ainakin aluksi eskaloidaan väkivaltaa suuntaan ja toiseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart KU:lle.
Hamasin hyökkäys on ollut poikkeuksellisen laaja ja raaka. Jo aikaisemmin järjestö on tulittanut raketteja israelilaisia siviilikohteita ja kaupunkeja kohtaan, joka on jo itsessään sotarikos. Tällä kertaa Hamas on kuitenkin ulottanut hyökkäyksensä myös israelilaisiin siviilikohteisiin Gazan lähistöllä.
Timo R. Stewart sanoo, että Hamas on tällä hyökkäyksellään nostanut panoksia merkittävästi.
– Reimin kibbutsin lähistöllä reiveihin kohdistuneessa hyökkäyksessä voidaan puhua jo massamurhasta. Siellä on ammuttu kuoliaaksi lähes kolmesataa nuorta, jotka olivat tanssimassa, Stewart toteaa.
Kyseessä on Stewartin mukaan aivan eri kaliiberin terrori-isku, kuin mikään, mitä Hamas on aikaisemmin tehnyt.
Miksi nyt?
Mitä Hamas oikein pyrkii hyökkäyksellään saavuttamaan?
On hyvin vaikea vastata kysymykseen siitä, miksi Hamas päätti iskeä Israeliin nyt, ja mitä järjestö yrittää saada hyökkäyksellään aikaan. Israel on Hamasiin verrattuna sotilaallisesti ylivoimainen joka suhteessa, eikä Hamasilla ole juuri voitettavaa avoimessa sodassa Israelia vastaan.
Helsingin yliopiston lähi-idän ja islamin tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo, että Hamas ottaa toimillaan poikkeuksellisen suuren riskin.
– Hamasin johto tietää tämän ja he tuntevat Israelin. Heillä tuskin on mitään harhakuvitelmia siitä, mitä tästä seuraa, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa mukaan Hamasissa lasketaan sen varaan, että vastatoimissaan Israel pysähtyy poliittisista syistä ja kansainvälisen paineen edessä ennen kuin Hamas tuhoutuu kokonaan.
Hannu Juusola ja Timo R. Stewart eivät usko, että Hamasin piirissä on mitään harhaluuloja siitä, kuka nykyisessä konfliktissa voittaa ja kuka häviää.
– He toivovat, että uhka laajemmasta alueellisesta konfliktista säilyy, Juusola toteaa.
Timo R. Stewart kuitenkin huomauttaa, että jo yksinään se, että lauantaina Israel saatiin yllätettyä ja iskut saivat israelilaiset pelkäämään, varmasti näyttäytyy monille Hamasin kannattajille voittona sinänsä.
– Väkivaltaan on myös sisäpoliittisia syitä: Hamas ei ole radikaalein toimija Gazan kaistaleella, vaan siellä on paljon radikaalimpia järjestöjä, jotka haluavat käyttää väkivaltaa ja yrittää murtaa saartoa tai iskeä Israeliin, Stewart avaa.
– Sillä, että Hamas itse tekee näin, on tavallaan johtoaseman lunastamista näiltä radikaalimmilta ryhmiltä, Stewart arvioi.
Palestiinalaisten johtajuus pelissä
Hamasin hyökkäys liittyy myös laajempaan kuvaan palestiinalaisten johtajuudesta ylipäänsä. Palestiinalaisten hallinto, joka on pitkään ollut maltillisemman Fatah-puolueen käsissä, on valinnut jo vuosikymmeniä sitten rauhanomaisten neuvottelujen tien suhteessa Israeliin.
– Se ei ole kuitenkaan johtanut mihinkään. Nyt yhä useammat palestiinalaiset näkevät Fatahin vain israelilaisen sotilasmiehityksen alihankkijana. Tällaisessa tilanteessa aseellisen vastarinnan suosio on noussut Palestiinassa, Timo R. Stewart sanoo.
– Kun tilanne on monien palestiinalaisten näkökulmasta täysin kestämätön, mitään horisonttia ei näy. Epätoivoinenkin väkivalta Israelia vastaan voi olla aika suosittua, koska siinä tehdään edes jotain. Siinä ikään kuin ravistellaan vankilan kaltereita, Stewart kuvailee.
”Kun väkivallalle ei nähdä mitään vaihtoehtoja, se kasvattaa suosiotaan.”
Kun väkivallalle ei nähdä mitään vaihtoehtoja, se kasvattaa suosiotaan. Näin on Timo R. Stewartin mukaan nähty muuallakin maailmalla vastaavanlaisissa tilanteissa.
Myös professori Hannu Juusola näkee Hamasin hyökkäyksessä palestiinalaisten sisäpoliittisia näkökulmia. Fatahin johtama palestiinalaishallinto on palestiinalaisten keskuudessa laajalti epäsuosittu, ja Fatah-taustainen presidentti Mahmud Abbas on jo iäkäs ja huonokuntoinen.
– Siitä, kenestä tulee hänen seuraajansa, kamppaillaan Fatahin ja Hamasin välillä, Juusola toteaa.
Hamasin valmius käyttää väkivaltaa on myös voimannäyttö palestiinalaisille. Hamas yrittää näyttäytyä uskottavampana toimijana palestiinalaisten vapauttamiseksi kuin neuvottelujen kautta edennyt Fatah.
Saudi-Arabian ja Israelin neuvottelut katkolle?
Hannu Juusola huomauttaa, että Hamas haluaa näillä iskuillaan tehdä selväksi sen, että Israelin ja arabivaltioiden lähentyminen ei voi olla mahdollista ilman, että palestiinalaiskysymys on neuvotteluissa mukana.
Hän viittaa esimerkiksi Saudi-Arabian suhteiden normalisointiin Israelin kanssa. Normalisaatiosopimusta maiden välillä pidettiin mahdollisena jo vuoden 2024 kuluessa.
Timo R. Stewart arvioi, että Hamasin hyökkäys lykkää neuvotteluja Saudi-Arabian ja Israelin välillä.
– Normalisaatiopuheet siirtyvät pakastimeen ainakin joksikin aikaa, Stewart sanoo.
Neuvottelujen keskeytyminen voi monien palestiinalaisten näkökulmasta näyttäytyä voittona. Niiden tietojen valossa, mitä neuvotteluista on saatavilla, palestiinalaiset oltaisiin pitkälti ohitettu heitä koskevissa kysymyksissä.
– Saudit olivat vaatimassa Israelilta jotain palestiinalaisille, mutta se ”jokin” oli huomattavasti vähemmän kuin oma valtio. Näissä neuvotteluissa palestiinalaiset olisivat jääneet omilleen ja yksin, Stewart sanoo.
Hamasin aloittama hyökkäys ja Israelin kostotoimet tulevat todennäköisesti eskaloitumaan vielä paljon pahemmiksi ennen kuin tilanne yhtään paranee.
– Seuraavina viikkoina väkivalta tulee olemaan intensiivistä. Tämä on hyvin huonoa aikaa olla Israelin ja Hamasin ristitulessa siviileille, jotka tästä joutuvat kärsimään eniten, Timo R. Stewart sanoo.
uutiskirje 
