Alku kuulostaa perinteiseltä. Puolan vasemmisto kärsi lokakuun vaaleissa selvän tappion. Kannatus putosi neljä prosenttiyksikköä ja paikkoja parlamentin alahuoneesta lähti yli 20. Mutta!
Mutta-sanan jälkeen seuraa jatko, joka kertoo kolikon kääntöpuolesta. Vasemmiston voimasuhteissa tapahtui nimittäin merkittävä heilahdus, ja hyötyjä on nuorten suosiossa oleva Razem-puolue.
Ensin on kuitenkin hyvä antaa Puolan hyvin tuntevan Oulun yliopiston dosentin Jussi Jalosen kertoa maan vasemmistosta. Se nimittäin vaatii hieman selittämistä.
– Puolassa vaalilistat ovat liittoumia. Vasemmistossa siihen kuuluu yksittäisiä puolueita, joista merkittävimmät ovat Razem ja Nowa Lewica (Uusi vasemmisto), Jalonen tiivistää.
Nowa Lewica on nimestään huolimatta vanha, Razem taas edustaa uutta vasemmistoa. Vuonna 2021 perustettu Nowa Lewica on vanhan SLD-puolueen seuraaja.
– SLD perustettiin kommunistikauden jälkeen laajemmaksi keskustavasemmistolaiseksi vaaliliitoksi. SLD sai ensi vaiheessaan kannatusta vanhan kansantasavallan aikana Puolan yhtyneessä työväenpuolueessa toimineilta aktiiveilta, mutta onnistui profiloimaan itsensä eräänlaisena kolmannen tien kulkijana ja vetoamaan laajemminkin äänestäjäkuntaan.
– SLD voitti vaalit kahdesti, vuosina 1993 ja 2001, ja onnistui muodostamaan hallituksen kansanpuolue PSL:n, eli Puolan kansanpuolueen kanssa, Jalonen kertoo.
Puolassa toteutettiin 1990-luvulla šokkiterapiaksi kutsuttua talouspolitiikkaa, jossa vanhan itäblokin maiden talouksia yksityistettiin nopeasti. Tätä politiikkaa jälkikommunistinen SLD oli toteuttamassa puolueena, jossa oli mukana kansantasavallan aikana toimineita poliitikkoja.
Tällaista politiikkaa haastamaan Razem perustettiin vuonna 2015. Razemin lähtökohtana oli, että vasemmiston tulee irtautua paitsi vanhasta kommunismiajan perinnöstä myös sitä seuranneesta uusliberalistisesta politiikasta.
– Razemin silmissä SLD oli tavallaan kaksin verroin korruptoitunut. Vanhaa vasemmistoa vaivasi sekä kommunistiajan perintö että myöhempi alistuminen uusliberaaliin järjestelmään. Myös Puolan osallistuminen Afganistanin ja Irakin sotiin nimenomaan Leszek Millerin pääministerikaudella (2001–2004) vaikutti, Jalonen sanoo.
Heti kiinni puoluetukeen
Razem sai heti vuoden 2015 vaaleissa yli kolme prosenttia äänistä. Kolme prosenttia oikeuttaa Puolassa puoluetukeen, mikä tekee tuloksesta merkittävän. Tuolloin Razem ei Jalosen mukaan myöskään ollut SLD:n kanssa samassa koalitiossa. SLD sai yli seitsemän prosentin kannatuksen vaaleissa.
– Razemin puolueohjelma on perustunut hyvinvointivaltioon, ja porukka on nähnyt itsensä etenkin Espanjan Podemosiin rinnastuvana. Mallia otettiin alkuvaiheessa jonkin verran myös Occupy-liikkeeltä. Tavoitteena on minimipalkka, 35-tuntinen työviikko, 75 prosentin veroprosentti ylimmille tuloluokille ja niin edelleen.
Eurooppaa 2010-luvun alkupuolella ravistellut velkakriisi on vaikuttanut Jalosen mukaan Razemiin merkittävästi. Puolue esimerkiksi osoitti julkilausumillaan vahvaa tukea Kreikalle, kun sosiaalidemokraattiset puolueet ajoivat tiukkaa talouskuria. Kun Jalonen kertoo puolueesta, vahvistuu kuva modernista eurooppalaisesta vasemmistopuolueesta.
– Puolue on aatteellisesti totta kai vähemmistöjen puolella ja feministinen, mutta näkee myös naisten ja vähemmistöjen aseman parantamisen ehtona vallitsevan taloudellisen järjestelmän ja paradigman haastamisen ja muuttamisen.
Myös Euroopan unioniin se suhtautuu myönteisesti. Jalonen mainitsee Maciej Koniecznyn, joka on Razemin kansanedustaja.
– Konieczny näkee asian niin, että Puolan roolia unionissa on ehdottomasti vahvistettava. Hän on myös sitä mieltä, että EU tarvitsee lisää demokratiaa, perustussopimuksia on uudistettava, ja unionin nykyinen ongelma on se, että EU:n politiikka rakennetaan elinkeinoelämän intressit ja itsetarkoituksellinen kilpailu edellä, vaikka painopisteen pitäisi olla yhteiskunnallisessa oikeudenmukaisuudessa. Ja ilmastopolitiikkaa tietysti pitää ajaa Euroopan tasolla.
Razemin tausta on vahvasti kansalaisaktivismissa. Ei olekaan ihme, että puolue on Jalosen sanoin ollut mukana ”vähän kaikessa”.
– Aborttikiellon vastaisissa protesteissa, asunnottomien puolustamisessa, sateenkaariaktivismissa, Donald Trumpin ja Lain ja Oikeuden vastaisissa mielenilmauksissa ja vähän kaikessa muussakin. Suurin osa puolueen aktivisteista on noussut näistä kuvioista ja huomattava osa heistä on nuoria. Alun alkaen puolue ei edes halunnut perustaa nuorisojärjestöä, koska jäsenistö oli niin nuorta jo muutenkin.
Vuonna 2019 Razem lähti mukaan vasemmistokoalitioon SLD:n kanssa. Vaaleissa se sai läpi kuusi omaa edustajaa.
– Yleisesti ottaen Razemin suostuminen yhteistyöhön muun vasemmiston kanssa ei aiheuttanut sille kovinkaan paljoa vahinkoa. Puolue on pitänyt linjansa ja saanut inspiroitua nuoria aktivisteja, Jalonen toteaa.
Aktivismi on kaunis sana
Puola tunnetaan Suomessa ennen kaikkea konservatiivisena maana. Jalonen nostaa kuitenkin esiin, että Puolan kansallisessa identiteetissä protestoinnilla on iso rooli.
– Kaikenlainen kansalaistoiminta on ollut aika vahvassa roolissa puolalaisessa kansallisessa identiteetissä. Se on näkynyt siellä kautta koko modernin ajan.
– Aktivismi ei ole kirosana Puolassa. Tämä on seikka, jossa Puola eroaa aika paljon vaikkapa Suomesta. Puolassa on aina noustu valtion auktoriteettia vastaan.
Merkittävä nousu alkoi vuonna 1980 Gdanskin telakoilta. Sieltä lähti leviämään Lech Wałęsan johtama Solidaarisuus, josta tuli merkittävä oppositiovoima.
– Kommunismin kaatanut voima oli viime kädessä työväenliike Solidaarisuus. Siinä oli laajan kansanliikkeen ominaisuus, joka tarkoittaa sitä, että telakka- ja hiilikaivostyöläisten lisäksi toimijoita oli myös maaseudulla. Ja vastaavasti siinä oli selkeä oikeistosiipi.
– Puolassa ruohonjuuritason palkansaajien etua ajava liike oli se taho, joka onnistui nujertamaan kommunismin.
Solidaarisuuden oikeistosiivestä nousi Jalosen mukaan kaksi puoluetta, jotka ovat sittemmin olleet napit vastakkain: oikeistopopulistinen Laki ja Oikeus sekä ex-pääministeri Donald Tuskin johtama Kansalaisfoorumi.
Jalonen naurahtaakin, että siinä missä Suomessa oikeistopopulistit ovat samassa hallituksessa keskustaoikeiston kanssa, Puolassa ne ovat napit vastakkain.
– Voisi jopa sanoa, että Puolassa on selkeämpi jakolinja yhteiskunnallista edistystä edustavien toimijoiden ja konservatiivisten voimien välillä.
Lokakuun vaaleissa Laki ja Oikeus säilyi suurimpana puolueena, mutta sen mahdollisuudet enemmistöhallitukseen ovat käytännössä olemattomat. Donald Tuskin povataankin nousevan maan pääministeriksi.
Muutos painoarvossa
Mutta palataan vielä vasemmistoon. Jalonen tiivistää, että Razemin painoarvo vasemmiston sisällä kasvoi vaaleissa merkittävästi, vaikka Nowa Lewica säilyikin suurimpana vasemmistopuolueena. Razemilla on nyt seitsemän kansanedustajaa, Nowa Lewicalla 19.
– Tämä on matemaattista – suhteellisesti Razemin osuus vasemmistoryhmässä tulee kasvamaan. Uuden vasemmiston hegemonia järkkyy vääjäämättä. Vaalit ovat demografinen varoitusmerkki Nowa Lewicalle, kun heidän kannatuksensa horjui juuri eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläiset ovat olleet heidän uskollinen äänestäjäryhmänsä.
– He eivät ole pystyneet tavoittamaan nuorisoa. Seuraavissa vaaleissa hegemonia alkaa murentua entistä enemmän. Puolan lehdissä on ollut paljon kirjoituksia, miten Nowa Lewica tähän suhtautuu ja minkälaista itsereflektiota he tulevat käymään.
Yksi olennainen kysymys kuuluukin, kuinka suosiolla Nowa Lewica ymmärtää antaa periksi.
– He eivät voi vaalia johtavaa asemaa vasemmiston sisällä, koska he ovat hiipuva voima ja toinen nouseva voima. Se jo sellaisenaan kertoo jotain sisäisestä dynamiikasta.
Puolassa vaalikarttojen kautta ei pysty kunnolla selvittämään puolueiden suosiota, koska äänestäjät pystyvät rekisteröitymään muualle äänestäjiksi. Tätä Razemin äänestäjät Jalosen mukaan myös tekivät, kun pyrkivät torjumaan vasemmiston listoilla olevien ”libkien” menestystä.
– Libki tarkoittaa henkilöitä, joiden kohdalla koettiin niin, että heille on tärkeämpää vapaamielinen poseeraaminen eikä niinkään yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden lievittäminen ja hyvin selvä sosialistinen ajattelu.
Kaikesta edistyksellisyydestä huolimatta Razemin kannatus on vielä pientä. Jalonen kuitenkin näkee vasemmistolla kohtalaiset menestymisen mahdollisuudet Puolassa.
– Razem myös lähtökohtaisesti perustettiin protestoimaan maansa myyneitä kommunistiajan johtajia vastaan. Ajatuksena oli se, että on irtauduttava sekä kansantasavallan perinnöstä että myös siitä aatteellisesta konkurssista, jonka he tekivät.
– Puolassa pitää olla aito vasemmistolainen vasemmistopuolue – sellaisen puute on nähty menetettynä mahdollisuutena.
uutiskirje 