Helsingin Sanomat ja Yle ovat nyt julkaisseet puolueiden kannattusmittaukset marraskuussa. Niissä huomio kiinnittyy muutamaan asiaan.
1. Ylen mittausmuutokset ovat suurempia
Ylen viime viikolla julkaisemassa kannatusmittauksessa SDP nosti kannatustaan 2,7 prosenttiyksikköä ja nousi selvästi suosituimmaksi puolueeksi. Helsingin Sanomain tiistaina julkaisemassa mittauksessa SDP:n kannatus nousi, mutta vain 0,8 prosenttiyksikköä.
On hyvä huomata, että Ylen gallupeissa yksittäiset vaihtelut ovat usein isompia kuin HS:n. Molemmilla suurimpien puolueiden järjestys on sama eli SDP on suosituin, kokoomus toisena ja perussuomalaiset kolmantena.
2. Katse kannatustrendiin
Ylen kannatusmittauksessa vasemmistoliiton kannatus putosi yli prosenttiyksikön, mutta HS:n vastaavassa se pysyi samalla tasolla kuin lokakuussa. Ylellä vasemmistoliitto sai 8,5 prosentin kannatuksen ja HS:lla se on 9,1.
Yksittäistä kannatusmittausta olennaisempaa on katsoa kannatuksen pitempiaikaista kehitystä. Eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus romahti 7,1 prosenttiin, mutta nyt se on toipunut 8–9 prosentin väliin. Kyse on myös vasemmistoliiton perinteisestä suosiosta kannatusmittauksissa.
Pääministeripuolue kokoomuksen kannatus oli HS:n ja Ylen gallupeissa tämän vuoden heinäkuussa 22 prosentissa. Nyt se on 20 prosentin pinnassa eli pitkälti sama kuin puolueen eduskuntavaalitulos (20,8).
Samaan tapaan kannattaa tarkkailla perussuomalaisten kannatusta. Se on tullut useamman kuukauden alaspäin ja on sekä Ylen että HS:n mittauksissa 17 prosentin luokkaa. Eduskuntavaaleissa puolue sai 20,1 prosentin kannatuksen.
3. Hallituksella ei ole hätää – vielä
Hallituspuolueiden kannatus on nyt alle 50 prosenttia, mutta olennainen kysymys kuuluu: Ketä kiinnostaa? Tuskin ainakaan hallituspuolueita kovin paljon.
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vielä monta vuotta aikaa. Hallituksen politiikasta voi olla montaa mieltä, mutta hallituspuolueet ovat nyt sitoutuneet sen toteuttamiseen.
Alkuvaikeuksien jälkeen pääministeri Petteri Orpo on saanut pakettinsa kasaan, ensi vuoden budjetti on valmisteltu ja kauniisti työmarkkinauudistuksiksi kutsutut lakiesitykset menossa eteenpäin. Vasemmistolaisesta näkökulmasta hallituksen politiikka on silkkaa myrkkyä, mutta oikeistohallituksen ei siitä tarvitse välittää.
Perussuomalaisten kannatuksen on povattu jossain vaiheessa hallituskautta romahtavan. Kolmen prosenttiyksikön pudotus on merkittävä, mutta ei vielä missään nimessä ennen kuulumaton.
Hallitusohjelma on elinkeinoelämälle niin hyvä, että tätä mahdollisuutta muuttaa suomalaisen työmaailman pelisääntöjä merkittävällä tavalla ei päästetä käsistä. Merkittävää on myös se, että perussuomalaiset ovat puolustaneet puheenjohtajansa Riikka Purran suulla hallitusohjelmaa melkein kokoomuslaisia enemmän
On myös hyvä muistaa, että vuoden 2019 huhtikuussa SDP voitti vaalit 17,7 prosentin kannatuksella. Joulukuussa silloisen pääministeripuolueen kannatus oli 13,2 prosenttia.
Keskusta myös kriiseili koko viime vaalikauden hallituksessa. Puolue uhkasi jatkuvasti jättää hallituksen, muttei sitä koskaan tehnyt.
4. Onko RKP:n kapinallisesta kuulunut jotain?
Ruotsalainen kansanpuolue aloitti hallitustaipaleen Orpon oikeistohallituksessa äänestämällä perussuomalaisten ministerin luottamusta vastaan. Kesällä puolueen kansanedustaja Eva Biaudet julisti kovaan ääneen HS:n haastattelussa haluavansa kaataa hallituksen.
Lokakuussa oppositio esitti hallitukselle epäluottamusta, Biaudet äänesti kuten odottaa saattoi: hallituksen luottamuksen puolesta.
uutiskirje 