Suomen suurin ammattiliitto, noin 200 000 työntekijää edustava Teollisuusliitto ilmoitti tiistaina yli kolmen viikon ylityökiellosta, joka koskee useimpia teollisuuden toimialoja. Kyse on poliittisesta työtaistelutoimesta, jonka tarkoituksena on puolustaa työntekijöitä hallituksen suunnittelemia työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksiä vastaan.
Teollisuusliitossa ylityökieltoa pidetään hyvin merkittävänä toimena. Liiton varapuheenjohtaja Turja Lehtosen mukaan sillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia teollisuudessa.
– Tiedämme, että useissa yrityksissä, erityisesti prosessiteollisuudessa henkilöstön määrät on ajettu niin alas kuin mahdollista. Suurimmassa osassa aloista vuoroja pyöritetään enemmän tai vähemmän ylitöiden varassa, Lehtonen kertoo KU:lle.
Teollisuusliitossa painotetaan, että nyt julistettu ylityökielto on osa niitä toimenpiteitä, joista liitto on puhunut jo viime vuodesta saakka.
– Viime vuonna kerroimme, että työtaistelut etenevät nousevin toimenpitein. Tämä ylityökielto on jatkumoa niille työtaistelutoimille, joita on tehty pitkin syksyä ja talvea. Siinä mielessä tämän ei pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä, Lehtonen sanoo.
Teollisuusliiton varapuheenjohtajan mukaan tähän mennessä tehdyillä työtaistelutoimilla ei ole ollut riittävää vaikutusta.
– Neuvotteluprosessi on saatava jollain tavalla auki. Lienee siis selvää, että nämä meidän toimemme tulevat jollain tavalla lisääntymään ja laajentumaan, Turja Lehtonen sanoo.
Poikkeuksellisen pitkä kielto
Nyt julistettu ylityökielto on poikkeuksellisen pitkä ja kestää melkein kuukauden. Kielto poistuu 4. helmikuuta.
Turja Lehtonen kertoo, että Teollisuusliitolla ei ole koskaan perustamisensa eli vuoden 2017 jälkeen ole ollut näin pitkää ylityökieltoa.
– Työehtosopimuskierrosten aikana on ollut joitain viikkoja kestäneitä ylityökieltoja, mutta näin pitkään ylityökieltoon ei Teollisuusliitto ole koskaan joutunut ryhtymään, Lehtonen avaa.
Teollisuusliitossa punnitaan Turja Lehtosen mukaan jäseniltä ja työntekijöiltä tulevaa viestiä viikottain.
– Olen tänään saanut viimeksi neljä viestiä kentältä siitä, että koska nyt tehdyt työtaistelutoimet eivät tunnu ketään kiinnostavan, niin lisää vaan. Meillä on edelleen lakkovalmius yli 80 prosentissa. Kenttä on näiden toimien puolella, ja Helsingin Sanomain mukaan kansalaisten enemmistö on meidän puolellamme, Lehtonen sanoo.
Hän pitää ”äärettömän hämmästyttävänä” sitä, että kaikista ammattiliittojen työtaistelutoimista huolimatta minkäänlaista mielenkiintoa tilanteen rauhoittamiseen ei tunnu millään suunnalla olevan.
Tämä siitäkin huolimatta, että SAK:n joulukuun puolessavälissä toteuttaman kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot.
– On erikoinen tilanne, että valot eivät hallituksessa syty, vaikka sekä kansalaisten että työntekijöiden enemmistö on näiden työtaistelutoimien kannalla. Toisaalta, tämä osoittaa sen, että ilmeisesti tähänastisilla työtaistelutoimilla ei ole mitään merkitystä maan hallitukselle, Lehtonen pohtii.
Kuka sytyttäisi pääministerin lampun?
Turja Lehtonen ennakoi, että työnantajapuoli ja maan hallitus pitävät todennäköisesti Teollisuusliiton toimia ylimitoitettuina, kohtuuttomina ja vastuuttomina.
– Minä vastaan siihen, että heiltä oli vastuutonta kirjoittaa tällainen hallitusohjelma, Lehtonen sivaltaa.
– Korostaisin edelleen sitä, että tämä on palkansaajan hätähuuto hallituksen politiikkaan. Näitä työmarkkinamuutoksia pitää saada muutettua, jotta ne eivät kävisi kohtuuttomiksi yksittäisten työntekijöiden kohdalla, Lehtonen sanoo.
Ammattiliittojen poliittisten työtaisteluiden tarkoituksena on saada maan hallitus, työntekijät ja työnantajat yhteiseen neuvottelupöytään sopimaan työelämän uudistamisesta yksipuolisen heikentämisen sijaan. Turja Lehtosen mukaan elinkeinoelämän vaikuttajat ja porvarilliset poliitikot tietävät, että jos työntekijöiden kanssa joku neuvotteluprosessi käynnistetään, ja siitä myös päästään johonkin neuvottelutulokseen, niin siinä tuloksessa myös pysytään.
Ehkäpä presidentti Niinistö voisi käydä sytyttämässä Petteri Orpon lampun samalla, kun hän omalta osaltaan sammuttaa Kultarannan lampun.
Lehtonen sanoo, että ammattiliitoissa on pitkään jo toivottu, että pääministeri Petteri Orpolla (kok) ”syttyisi lamppu”.
– Tämä lamppu ei ole pääministeri Orpon omalla toiminnalla ainakaan syttynyt, joten nyt on tuhannen taalan paikka jollekin käydä sytyttämässä tämä pääministerin lamppu. Pitää saada alkuun prosessi näiden asioiden eteenpäin hoitamiseksi.
Kuka sen lampun sitten voisi Petteri Orpolle sytyttää?
– Tasavallan presidentti sanoi uudenvuodenpuheessaan, että politiikassa olisi hyvä etsiä kansantalouden kohentamiseksi yhteisiä näkemyksiä, joilla olisi jatkuvuutta yli vaalikausien. Ehkäpä presidentti Niinistö voisi käydä sytyttämässä Petteri Orpon lampun samalla, kun hän omalta osaltaan sammuttaa Kultarannan lampun, Turja Lehtonen veistelee.
uutiskirje 