Rahapolitiikan kiristäminen eli pääasiassa korkojen nostaminen viime vuonna on ajanut Suomen talouden taantumaan, kirjoittaa keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà blogissaan. Inflaation hillitsemisen nimissä kiristetty rahapolitiikka on Lainàn mukaan osoittautumassa kohtuuttoman kalliiksi.
Korkotason nostaminen hillitsee kyllä inflaatiota, mutta se myös hidastaa talouskasvua.
”Inflaatio hidastuu noin 1 prosenttiyksiköllä, kun taas BKT:n kehitys jää noin 1,5-2 prosenttiyksikköä heikommaksi”, Lainà kirjoittaa.
STTK:n pääekonomistin mukaan rahapolitiikan kiristäminen aloitettiin jo syksyllä 2022, mutta se ei vielä ehtinyt vaikuttaa sen vuoden kehitykseen paljoakaan. Syy on rahapolitiikan välittymisen viive. Rahapolitiikan on perinteisesti ajateltu vaikuttavan täysimääräisesti noin vuoden viiveellä. Suomessa vaikutus nähdään ehkä hieman nopeammin, sillä Suomessa suurin osa lainoista on vaihtuvakorkoisia.
”Näin ollen koemme tällä hetkellä vasta 2,5 prosentin korkotason vaikutuksen taloudessamme täysimääräisesti, sillä EKP:n ohjauskorko oli sillä tasolla vuoden 2023 alussa”, Lainà kirjoittaa.
Korkojen nostaminen esti talouskasvun?
Patrizio Lainà esittää kirjoituksessaan, että ilman korkojen nostamista talous olisi hyvässä kasvussa. Myös Suomen Pankin arvio rahapolitiikan vaikutuksista yhdessä sen tuoreimman ennusteen/ kanssa valaisee ajatusta vaihtoehtoisesta polusta, jossa korkoja ei olisi nostettu ollenkaan.
”Taantuman sijaan olisimme selvässä kasvussa. Sen sijaan, että talous olisi supistunut 0,5 prosenttia ilman rahapolitiikan kiristämistä talous olisi kasvanut lähes 2 prosenttia viime vuonna. Tänä vuonna puolestaan ennustetaan talouden supistumista 0,2 prosenttia, mutta ilman korkojen nostamista talous olisi reilun prosentin kasvussa”, Patrizio Lainà kirjoittaa.
”Taantuman sijaan olisimme selvässä kasvussa.”
Hän myös katsoo, että rahapolitiikka on ollut melko tehoton keino hillitä Ukrainan sodasta seurannutta tarjontainflaatiota.
Politiikka, myös rahapolitiikka, on mahdollisuuksien taidetta ja valintoja. Myös Lainà myöntää, että on talouspoliittinen valinta, otetaanko kansantalouteen mieluummin matalat korot, hyvässä kasvussa olevan talouden ja hieman korkeamman inflaation vai korkeat korot, taantumassa olevan talouden ja hieman matalamman inflaation.
Nyt valittu rahapoliittinen linja toteuttaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. Patrizio Lainà kuitenkin esittää, että olisi ollut mahdollista kiristää rahapolitiikkaa jonkin verran, mutta nykyistä maltillisemmin.
”Tällöin olisimme päätyneet jonnekin vaihtoehtojen välimaastoon”, Lainà toteaa.
uutiskirje 