Kuinka tyytyväinen YK:n ilmastokokoukseen voi olla? Näin vastaavat poliitikko, toimittaja ja asiantuntija

Kun YK:n ilmastokokous järjestetään öljymaassa, eivät odotukset ole kummoiset. Joulukuussa saatiin jälleen kuulla juhlavia puheita, kuinka ilmastokriisi on vakava asia ja nyt pitää ryhtyä toimiin. Tätä julisti myös Suomen pääministeri Petteri Orpo.

Ongelma on vain siinä, että kukaan ei ole ryhtymässä riittäviin toimiin. YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin painavat puheenvuorot edessä olevasta tuhosta – jos mitään ei tehdä – hukkuivat coktail-tilaisuuksien juhlajuomiin.

Lopulta ilmastokokouksen päätöslauselmaan saatiin maininta, että fossiilisista polttoaineista pitää irtautua. Tätä voi pitää voittona ottaen huomioon kokouspaikan.

Ongelmiakin riittää paljon. Päätöslauselma ei ole sitova, joten jää nähtäväksi, kuinka innokkaasti sitä lähdetään toteuttamaan. Orponkin hallitus tukee avokätisesti fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaa autoilua.

Mai Kivelä / Petja Pelli / Touko Sipiläinen

Kuinka tyytyväinen ilmastokokoukseen voi olla?

Mai Kivelä

Kansanedustaja

Puolentoista asteen tavoite on edelleen voimassa, mutta eri arvioiden mukaan erittäin hauraalla pohjalla tai jo menetetty.

Vaikka on hyvä, että viimein sopimustekstissä mainitaan suoraan tarve siirtyä pois (“transition away”) öljystä, hiilestä ja maakaasusta, tällä ei ole vaikutusta ilman konkreettisia tekoja. Esimerkiksi USA investoi edelleen itsekin hiileen. Toteutus tarkoittaa selkeiden päättymispäivien asettamista hiilen, öljyn ja kaasun käytölle sekä puhtaan energiajärjestelmän rahoittamista.

Sopimustekstiin saatiin myös uusiutuvan energian triplaaminen globaalisti ja energiatehokkuuden parantamisen vuosivauhdin tuplaaminen 2030 mennessä. Tämä ja kirjaus fossiilisista polttoaineista luopumisesta eivät ole sitovasti kirjattuja, vaan kehotusmuotoisia.

Kertoo sopimuksen puutteista, että myös fossiiliyhtiöt ovat suhtautuneet siihen myönteisesti. Saarivaltioiden edustajat, alkuperäiskansojen edustajat ja aktivistit ovat kutsuneet COP-tulosta pettymykseksi ja taas yhdeksi business as usual -kokoukseksi.

Riittävän ilmastorahoituksen sopiminen kehittyville maille Afrikasta Kaakkois-Aasiaan ja saarivaltioihin on edelleen ratkaisematta. Ilmastositoumukset jäävät ilmaan, mikäli niitä ei ole mahdollista käytännössä toteuttaa.

Petja Pelli

Helsingin Sanomain toimittaja

Dubain tulokseen voi olla jokseenkin tyytyväinen siinä valossa, että se oli parempi kuin moni uskalsi odottaa ja paljon parempi kuin mitä vielä päivä ennen kokouksen päättymistä näytti.

Maailman maat, myös maat kuten Saudi-Arabia ja Venäjä, totesivat yhdessä, että fossiilisista polttoaineista on siirryttävä pois ja että tämä vuosikymmen on kriittinen. Se on itsestäänselvyys, mutta sen panemisella paperille on väliä. Pariisin kokous sen jo osoitti: ilman sitä oltaisiin matkalla kohti vielä pahempaa planeetan kuumentamista.

Dubain tekstiä voi suhteuttaa siihen absurditeettiin, että YK:n ilmastokokousten 30-vuotisessa historiassa sana ”fossiiliset polttoaineet” saatiin ylipäätään mainituksi loppupäätelmissä ensi kertaa kaksi vuotta sitten Glasgow’ssa.

Dubaissa tehtiin Pariisin sopimuksen ”Global Stocktake” eli missä mennään -tyyppinen katsaus, ja sen tulokseen taas ei voida olla tyytyväisiä: kohti 2,5–3 astetta mennään nykylupauksin. Dubain teksti ei riitä pitämään 1,5 asteen haavetta hengissä. Sitä varten olisi pitänyt liittää fossiilisista luopumiseen selvempiä vuosilukuja.

Touko Sipiläinen

Greenpeacen maajohtaja

Dubain ilmastokokous tullaan muistamaan hetkenä, jolloin maailma päätti luopua fossiilisista polttoaineista. Sopimus jätti myös toivomisen varaa, mutta YK:n ilmastoneuvotteluissa on kyse ennen kaikkea yhteisistä suuntaviivoista. Dubaista ei tullut pelkkää suuntaviivaa, vaan kokonainen liikennemerkki: fossiilisille polttoaineille tulee loppu. Markkinat reagoivat muutokseen politiikkaa nopeammin ja uskon, että Dubain neuvottelutulos tulee vähentämään fossiilisten polttoaineiden rahoitusta.

Muutoksella on kiire. Pariisissa sovittu puolentoista asteen lämpenemisen raja ylittyy todennäköisesti tämän vuosikymmenen aikana. Nykytoimin vielä vuonna 2030 palaa yli puolet enemmän fossiilisia polttoaineita, kuin mitä puolentoista asteen lämpenemiseen mahtuisi. Tässä tilanteessa jokainen uusi hiilivoimala tai öljykenttä on turvallisuusuhka ihmisille ja muille lajeille.

On hyvä, että Dubaissa saatiin käyntiin rahasto, jolla köyhille maille korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja. Ilmastokriisi aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja siirtolaisuutta. Päästövähennysten lisäksi on pidettävä huolta, että sopeutuminen aiempaa vaarallisempaan maailmaan tehdään oikeudenmukaisesti.