Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson pitää pääministeri Petteri Orpon (kok.) porvarihallituksen kehitysyhteistyöhän kohdistuvia miljardileikkauksia paitsi epäoikeudenmukaisina, myös lyhytnäköisinä. Hänen mielestään ne ovat myös ristiriidassa Suomen ulkopolitiikan tavoitteiden ja arvopohjan kanssa.
Ulkoministeri Ville Tavio (ps.) kertoi torstaina Suomen leikkaavan 500 miljoonaa euroa kahdenvälisistä kehitysyhteistyöstä ja lopettavan kokonaan ohjelmansa muun muassa Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa. YK-järjestöiltä leikataan 160 miljoonaa ja humanitaarisesta avusta 130 miljoonaa euroa.
– Tilanteessa, jossa köyhyys ja eriarvoisuus pahenevat, ilmastokriisi syvenee ja turvattomuus ja geopoliittiset jännitteet kasvavat, vetäytyy Orpon hallitus maailmalta, heikentää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa ja kääntää selkänsä maailman köyhille ja hätää kärsiville. Tämä on paitsi kylmää ja moraalitonta, myös todella lyhytnäköistä ja vastoin hallituksen ulkopoliittisia tavoitteita, Andersson sanoo.
”Ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen sitoutuneelle politiikalle olisi maailmassa yhä enemmän tarvetta.”
”Peräännymme vastuusta”
Orpon hallituksen ohjelman mukaan Suomen ulkopolitiikan perustana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Ohjelmassa sanotaan, että globaalin etelän sitouttaminen sääntöpohjaiseen järjestykseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen nousee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteeksi.
Andersson muistuttaakin siitä, että kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulkosuhteita.
– Hallitus leikkaa suoraan köyhien maiden lasten koulutuksesta, naisten ja lasten oikeuksien edistämisestä ja ilmastokriisin hillitsemisestä, joihin Suomen rahoitus on paljolti painottunut. Humanitaaristen kriisien kärjistyessä peräännymme inhmillisestä vastuustamme auttaa hädässä olevia, hän toteaa.
Arvostus heikkenee
Andersson myös huomauttaa, että Suomen kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella avulla on välittömien myönteisten vaikutusten lisäksi saatu arvostusta ja vaikutusvaltaa niin kohdemaissa kuin laajemmin kansainvälisessä yhteisössä.
– Kehitysyhteistyö on keskeinen osa ulkosuhteitamme. Leikkaukset tarkoittavat myös globaalin arvostuksemme ja vaikutusvaltamme heikentymistä. Tätä on vaikea hyväksyä aikana, jolloin Suomen aiemman linjan mukaiselle, ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen sitoutuneelle politiikalle olisi maailmassa yhä enemmän tarvetta, hän sanoo.
uutiskirje 
