Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen muistuttaa siitä, että keskeisin Euroopan unionin perusarvoista on ihmisarvon kunnioittaminen ja loukkaamattomuus. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen, kun eduskunta käsitteli Suomen EU-avaintavoitteita tänään keskiviikkona.
Kyllönen arvostelee sitä, miten herkästi Suomen hallitus on valmis sivuuttamaan ihmisoikeudet esimerkiksi turvapaikkakysymyksissä.
– Toisin kuin pääministeripuolueelle vaikuttaa käyneen, me vasemmistossa emme ole hukanneet merikorttejamme, ja arvokompassikin on tallessa, Kyllönen sanoo.
Puolustammeko eurooppalaisia arvoja ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia?
Perusarvojen mukaan
Kyllösen mukaan Suomen vaikuttamistyön ytimessä tulee olla EU:n perusarvojen mukaisen politiikan johdonmukainen edistäminen. H’n painottaa sitä, että ihmisoikeuksista tinkiminen on EU:n perusarvojen ja perussopimusten, kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastaista.
Lisäksi Kyllönen muistuttaa siitä, että turvapaikanhaun ulkoistaminen köyhempään, Euroopan ulkopuoliseen maahan on muualla todettu paitsi vastuuttomaksi, myös taloudellisesti järjettömäksi ja laittomaksi. Hän toteaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman porvarihallitus kuitenkin listanneen sen yhdeksi EU-vaikuttamisen kärkitavoitteistaan.
– Puheet ja teot Euroopassa ovat koventuneet. Monet päättäjät ovat rakentaneet koko poliittisen uransa eurooppalaisten arvojen vastustamiselle. Vielä enemmän on heitä, jotka juhlapuheissaan sitoutuvat hyveellisiin arvoihin ja periaatteisiin, mutta joille ne ovat kauppatavaraa, Kyllönen sanoo.
– Periaatteet voidaan myydä ja perusoikeuksia heikentää, mikäli se palvelee omia etuja.
Isoja asioita ratkaistavana
Kyllönen arvioi, että seuraavalla EU-vaalikaudella on ratkaistavana isoja asioita, kuten ilmastokatastrofin ja luontokadon pysäyttäminen, demokratian ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen, eriarvoisuuden purkaminen sekä tulevaisuuteen katsovan talouspolitiikan tekeminen. Keskeisimpänä tehtävänä Kyllönen kuitenkin pitää eurooppalaisten arvojen puolustamista.
– Lainsäätäjinä meidän on kysyttävä itseltämme: Puolustammeko eurooppalaisia arvoja ja laajemmin yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja sääntöihin perustuvaa järjestystä viimeiseen asti, vai olemmeko mukana rapauttamassa niitä?, hän sanoo.