”Perusosa, tukiosa, tukilisä, apulisä / kuka hitto niistä oikein selvän saa?” Näin päivitteli sosiaaliturvan viidakkoja jo 50 vuotta sitten laulaja-lauluntekijä Veikko Lavi Tukilisäjenkassaan.
Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisesta on puhuttu pitkään, ja jonkinlaista helpotusta on nyt näköpiirissä: suunnitteilla on eri etuuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen yleistueksi. Hankkeen pani alulle Sanna Marinin (sd.) hallitus vuonna 2020 ja asetti uudistusta valmistelemaan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean. Kaikki eduskuntapuolueet olivat asiasta yksimielisiä.
Yhtenäistettäviä ja lopulta yhdistettäviä tukia olisivat peruspäiväraha, sairauspäiväraha, Kelan kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat. Sosiaaliturvakomitea teki asiasta ehdotuksen välimietinnössään keväällä 2023. Myös Petteri Orpon (kok.) hallitus sisällytti yleistuen hallitusohjelmaansa. Sen valmistelu on alkamassa tänä keväänä, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Uudistusta toteutetaan vaiheittain. Hallituksen puoliväliriihiin kevääseen 2025 mennessä on tarkoitus luoda yhden hakemuksen malli. Eri etuuksia voisi hakea samalla hakemuksella, ja Kela tekisi sen perusteella tarkemman etuusehdotuksen.
– Yleistukiuudistus on iso ja merkittävä, jos se saadaan tehtyä, luonnehtii sosiaaliturvaa tutkinut työeläkevakuutusyhtiö Varman yhteiskuntasuhdepäällikkö Sampo Varjonen.
– Yleistuki toisi selkeyttä ja ennakoitavuutta ennen kaikkea tilanteisiin, joissa ihmiset nyt siirtyvät etuudelta toiselle, esimerkiksi työttömyysturvan, sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan välillä, Varjonen arvioi.
Esimerkiksi päätösten ja rahan viipyminen tuelta toiselle siirryttäessä luultavasti vähenisi.
Leikkauksia yhtenäistämisen nimissä
Edellisen ja nykyisen hallituksen yleistukisuunnitelmissa on kuitenkin olennaisia eroja. Marinin hallitus linjasi sosiaaliturvakomiteaa asettaessaan, että uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä. Orpon hallitus on sen sijaan heikentämässä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi myös perusturvaa. Indeksijäädytykset iskevät peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, sairauspäivärahaan, kuntoutusrahaan ja vanhempainpäivärahoihin – eli kaikkiin yhdistettäviin etuuksiin – vuosina 2024–2027. Etuuksien reaaliarvo siis heikkenee.
”Parhaassa tapauksessa uudistus vähentää byrokratiaa ja tekee järjestelmästä sosiaaliturvan hakijalle helpomman ja yksinkertaisemman.”
Jäädytykset olisi luultavasti tehty ilman yleistukiuudistustakin. Sen sijaan työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosan poisto tämän vuoden huhtikuusta alkaen kytkeytyy osittain siihen. Hallitusohjelmassakin nämä toimet esitellään osana perusturvaetuuksien yhtenäistämistä.
– Koska muissa yleistukeen yhdistettävissä perusturvaetuuksissa ei ole lapsikorotusta, ne on poistettu työttömyysturvasta ja tätä on voitu perustella säästöjen lisäksi myös sosiaaliturvan selkeyttämisellä ja yhtenäistämisellä. Sama koskee työttömyysturvan ja asumistuen suojaosia, Varjonen toteaa.
Lapsikorotuksen poisto heikentää työttömän vanhemman tuloja 150–285 eurolla kuukaudessa viime vuoteen verrattuna lasten määrästä riippuen. Lapsilisien tämänvuotiset korotukset kompensoivat tästä vain pienen osan, ja nekin koskevat vain vähintään nelilapsisia perheitä, alle kolmivuotiaiden lasten vanhempia sekä yksinhuoltajia. Lapsikorotusten poiston on arvioitu lisäävän lapsiperheköyhyyttä huomattavasti.
Suojaosa on puolestaan mahdollistanut työttömälle enintään 300 euron ansiotulot kuukaudessa ilman, että työttömyysturva pienenee.
Myös kuntoutusrahassa on tehty yhtenäistämistä alaspäin. Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen koulutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha alenivat tämän vuoden alussa samalle tasolle muilla perusteilla maksettavan kuntoutusrahan kanssa.
Yksimielisyyttä ei enää tavoitella
Marinin hallituksen linjaus, että perusturvan tasoa ei heikennetä, oli poliittinen kirjaus, joka ei sido tulevia hallituksia, toteaa tutkimuspäällikkö Jussi Tervola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
– Orpon hallitus saa tehdä päätökset riippumatta edelliskauden sosiaaliturvakomitean rajauksista.
Tukien yhtenäistämisen kantavana ajatuksena on järjestelmän yksinkertaistaminen.
– Lapsikorotukset tuskin saajan näkökulmasta monimutkaistivat järjestelmää, vaan ne olivat työttömälle positiivinen asia, Tervola huomauttaa.
Vaihtoehtona olisi ollut lisätä lapsikorotukset myös muihin perusturvaetuuksiin.
– Mutta koko hallitusohjelman yleislinjaus on, että sosiaaliturvaa karsitaan aika lailla. Siksi yhtenäistäminen tarkoittaa toistaiseksi karsimista.
Todellista yksinkertaistamista merkitsee Tervolan mukaan Kelan yhden hakemuksen malli.
– Se yksinkertaistaa asiakkaan näkökulmasta erityisesti hakemisprosessia, kun samalla hakemuksella voi hakea eri etuuksia.
Marinin hallituksen asettama parlamentaarinen sosiaaliturvakomiteakaan ei ole enää entisensä. Alkujaan komitea valmisteli uudistusta, mutta nyt toisella toimikaudella sen tehtävänä on yleistuen osalta ainoastaan seurata valmistelua. Valmistelu on siirretty enemmistöhallituksen hoidettavaksi, eikä hankkeessa enää tavoitella parlamentaarista yksimielisyyttä. Hallitus voi vapaasti esimerkiksi yhtenäistää tukia leikkaamalla osaa niistä.
Toteutus ratkaisee
Kansanedustaja Laura Meriluoto istuu vasemmistoliiton edustajana sosiaaliturvakomiteassa sen viime syksynä alkaneella toisella toimikaudella. Komiteassa on eduskuntaryhmien edustajien lisäksi asiantuntijajäseniä ministeriöistä, tutkimuslaitoksista ja etujärjestöistä.
– Komiteassa on toistaiseksi ennen kaikkea perehdytty aiheeseen, ei ole päästy vielä kunnolla käynnistämään toimintaa. Vielä on auki, mitä hallitus tulee esittämään, Meriluoto kertoo.
Yhden hakemuksen malliin ja myöhemmin yleistukeen siirtyminen voivat olla hyvinkin positiivisia uudistuksia, Meriluoto arvioi.
– Tällä hetkellä järjestelmä voi olla hakijan kannalta monimutkainen ja vaikea. Etuuksia hakeva ihminen saattaa olla muutenkin hankalassa elämäntilanteessa. Miten silloin voimavarat riittävät byrokratiaan?
– Parhaassa tapauksessa uudistus vähentää byrokratiaa ja tekee järjestelmästä sosiaaliturvan hakijalle helpomman ja yksinkertaisemman, Meriluoto sanoo.
”Hallitusohjelman yleislinjaus on, että sosiaaliturvaa karsitaan. Siksi yhtenäistäminen tarkoittaa toistaiseksi karsimista.”
Kaikki on kuitenkin kiinni toteutuksesta.
– Ison-Britannian universal credit on esimerkki siitä, että yleistuki voi edetä myös huonoon suuntaan.
Britanniassa sosiaaliturvan taso on Suomea alhaisempi ja siihen liittyy tiukkoja ehtoja ja velvoitteita. Yleistuen toteutus myös takkuili alkuvaiheessa ja tukien maksussa oli pitkiä viivästyksiä.
Suomessakin on Meriluodon mukaan aihetta huoleen.
– Hallitus on jo kovalla kädellä leikannut sosiaaliturvaa. Pelkään, että uudistuskin voi olla sosiaaliturvaa leikkaava ja ehkä myös ulossulkeva.
Uudistuksen yhteydessä pitäisi Meriluodon mukaan päinvastoin tarkastella, onko sosiaaliturvan taso riittävä.
– Tällä hetkellä se laahaa paljonkin elinkustannusten nousua jäljessä.
Yhdistämisessä runsaasti haasteita
Orpon hallituksen ohjelman mukaan uusi yleistuki sisältäisi ”perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi”. Näin se oletettavasti korvaisi perusturvaetuuksien lisäksi myös asumistuen ja osan toimeentulotuesta. Yksinkertaistamisen lisäksi perusteluna on kannustavuus.
– Kun ihmiset saavat päällekkäin montaa etuutta, tyypillisimmin työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea, kaikkiin kolmeen ansiotulot vaikuttavat eri tavalla ja tästä muodostuu byrokratia- ja kannustinloukkuja, Sampo Varjonen selvittää.
– Pidän yhdistämistä kuitenkin todella haastavana toteuttaa, koska asumistuki on ruokakuntakohtainen, toimeentulotuki kotitalouskohtainen ja muut etuudet yksilökohtaisia. Ne eivät ole helposti yhteensovitettavissa, Varjonen muistuttaa.
Myös asumistukea hallitus on leikkaamassa merkittävästi.
Haasteita riittää jo pelkästään perusturvaetuuksissakin. Esimerkiksi etuuksien maksupäivät voivat olla yhtenäistettävissä ilman merkittäviä vaikutuksia etuudensaajiin, mutta muiden eroavaisuuksien kohdalla voi tulla hankaluuksia. Yhtenä esimerkkinä Varjonen mainitsee etuuksien omavastuuajat.
– Ei ole mitään syytä, miksi vanhempainpäivärahaan tuotaisiin omavastuupäiviä, joita työttömyysturvassa ja sairauspäivärahassa on. Näitä yhdistettäessä helposti käy niin, että joko menot kasvavat tai jotakin etuutta joudutaan leikkaamaan.
Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös etuuksien ja palvelujen yhteensovittamiseen.
– Työmarkkinatuella on esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat olleet ensin pitkään sairauspäivärahalla ja sitten ehkä saaneet hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Heillä saattaa olla terveydellisiä haasteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä, Varjonen taustoittaa.
Tällaisissa tilanteissa ihmisiä tulisi Varjosen mukaan ohjata työkykyä ylläpitäviin tai palauttaviin palveluihin.
Askel kohti perustuloa?
Yleistukea huomattavasti radikaalimpi uudistus olisi perustulo. Yleistuessa sosiaaliturva säilyy syyperustaisena ja vastikkeellisena, kun taas perustuloa maksettaisiin automaattisesti kaikille kansalaisille. Hyvätuloisilta se leikkautuisi verotuksessa pois.
Eduskuntapuolueista omat perustulomallinsa ovat esittäneet vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta. Keskustan esittämä malli on tosin vain nimellisesti perustulo – tosiasiassa se on syyperustainen ja muistuttaa pikemminkin yleistukea.
Laura Meriluoto arvioi, että perusturvan yhtenäistäminen yleistueksi saattaisi parhaassa tapauksessa helpottaa perustulon suuntaan etenemistä myöhemmin.
Varjosen mukaan isoin este perustulolle on tällä hetkellä se, että sosiaaliturva halutaan pitää syyperustaisena ja vastikkeellisena.
– Jos tähän ideaan ei tule muutosta, en näe, että perustuloon siirtyminen olisi helpompaa yleistuenkaan myötä. Hallitusohjelmassakin puhutaan pikemminkin sosiaaliturvaan liittyvien velvoitteiden lisäämisestä.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vuosina 2017–2018 järjestetyn perustulokokeilun tulokset olivat rohkaisevia. Kahtatuhatta työtöntä koskeneen kokeilun työllisyysvaikutukset olivat vähäisiä, mutta positiivisia. Merkittävin vaikutus oli kuitenkin, että perustuloa saaneet kokivat psyykkisen ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualta maailmalta paikallisista ja alueellisista kokeiluista.
Perustuloa kohti pyrkimisen onkin toistaiseksi estänyt lähinnä ideologispohjainen epäily vastikkeetonta rahanjakoa kohtaan.
uutiskirje 